30.5.2015

30. toukokuuta

Uusi kukkapenkki muotoutuu.
Toukokuu vilistää vinhaa vauhtia kohti kesäkuuta. Kylmä ja raikkaankaunis kuukausi. Se
ei haittaa kevätkukkasia ollenkaan, ne kukkivat kirkkain värein ja tuoksuen kevyesti. Eikä haittaa
pihallatonkijaakaan viileys, paljon nautinnollisempaa ja helpompaa laitella, kun helle ei ole uuvuttamassa. Ylimääräistä hommaa tuo hulppea multamäärä...sitä ei hetkessä levitetä ja mahdotontahan se olisikin. Ilman stressiä pieni osanen kerrallaan. Fysiikalla on heti sana sanottavana jos aikoo ylittää itsensä ja voimansa. Olen ährännyt uutta kukkapenkkiä viemäröintialueen painuneeseen kohtaan. Korallikanukkaa, siperiankurjenmiekkaa, tulikukkia, japanintatarta, kilpirikkoa, ruukkunarsissin sipulit, rohtoraunioyrttiä ym.,ehkä heitän sekaan yksivuotisia kukansiemeniä. Eräs suunnitelmista on jättää iso siivu ihan luonnonvaraiseksi ja polku erottamaan sen nurmikosta. Tavallaan kuin luontopolku pihaan. Samalla vähentyy ruohonleikkuu joka ei vain vieläkään ole lempipuuhia. Onneksi kesäloma alkoi, saa ihan rauhassa laitella pihaa. Kun vain pitää mielessä ettei valmista saa kerralla vaikka huhkisi vuorokaudet ympäriinsä.  Ilo puutarhatöihin on säilytettävä, eikä se onnistu ellei tee jotain muuta välillä. Luonnon ihmeistä on nautittava, tarkkailtava lintujen touhuja, hyönteisten puuhailuja; iloittava pienenpienistäkin asioista; kultakuoriaisen toukista kompostorissa!

.

Kasvimaan reunalle ilmestynyt kunnon kevätesikkoryhmä.






Keväinenlinnunherne on alkanut leviämään mukavasti, sievä kuin mikä.

25.5.2015

Welcome to Hotel California

Hyönteishotelli a`la Maarit. Kyllä kelpaa ölliäisten asustella.

MULTAA!! Arvokkaampi kultaa...

Viime viikolla pihaan tuotiin 10 kuutiota multaa!

Kahteen strategisesti aseteltuun kekoon. I´m so happy!!!!!

Kesävierailija

Viikonloppuna tervapääsky saapui. Alkoi kuulua tuttua tirskutusta - siellähän se kurkkaili tuttuja maisemia upouudesta pöntöstään. Kovasti sillä oli jutusteltavaa pitkästä matkastaan joka oli sujunut hyvin. Vähän jetlag vaivasi mutta pienet tirsat lennon päälle tekee hyvää. Uusi pönttö oli kiva yllätys.













21.5.2015

Vaihteeksi merenrannalla


Strandkulla.



Pariskunta.


Viola palustris
Aivan rannan tuntumassa kasvoi näitä pikkuriikkisiä orvokkeja; kasvikirja kertoo sen olevan suo-orvokki. Karujen korpien, rantojen ja vesijättöjen alkuperäiskasvi. Kutsuttu myös nimillä: varsankavio, lampaankorva, kissinkello, siniorvokki ja sinivuokko. Tavattoman kaunis väri ja vaikka on pieni kasvultaan, sen erottaa heti maastosta. Olisipa ollut pieni lapio mukana..näitä kun kasvaisi oikein kunnon matto, se olisi upean näköistä.

14.5.2015

Toukokuu ei ole mitään ilman kevätesikkoja!



Joku pikkuruinen ötökkä, ehkä hämähäkin lapsi lepuutteli karvaista olemustaan esikonkukalla. Kova,  puuskainen tuuli haittasi kuvaamista; .milloin kasvit heiluivat, milloin kuvaaja...ötökkä pysyi kyllä tiiviisti paikoillaan.


13.5.2015

alkavat avautua.
Hehkuvat tulppaanit




13. toukokuuta

Sataa, tuuli huojuttaa hennonvihreälehtisiä puita, on hämärää, raikasta kyllä ja värit heleitä. Niin tyypillistä säätä toukokuussa. Vaan heti kun aurinko tulee esiin ja lämpenee, tuoksu on kyllä uskomaton. Joka paikka pursuaa vihreyttä, kukkasia toisensa jälkeen ilmestyy. Kevätkukkaset kukkivat kauan; varmaan ilmojen viileys on avittanut. Siirsin metsikköön valkovuokkoja n. puolisentoista viikkoa sitten ja siellä ne vain ovat, kuin ei mitään olisi tapahtunut. Hups! maisemat taisi vaihtua... Tuumin jos leviäisivät metsikköön jota olen siistinyt ja raivannut - käenkaalin ja sudenmarjojen kavereiksi. Sinne voisi syksyllä laitella kukkasipuleita, jotain sopivaa, ei mitään pinkkiä tulppaania esimerkiksi.  Odottelen vielä ruokamultalastia tulevaksi, ehkä ensi viikolla onnistuu. Parisen viikkoa sitten maa oli vielä jäässä ja nyt multa on sateen takia märkää, joten seulominen ei käy. No, eipä tässä varsinaisesti ole hätää. Pensaat ja puut tietysti olisi siirrettävä silloin kun niissä ei vielä ole lehdet puhjenneet. Lehtikuusen, haavan ja ruusupensaita sekä kriikunaa olen jo muutama viikko sitten menestyksellä siirtänyt. Joten, eiköhän kaikki suju mallikkaasti. Japanintatar ja kilpirikot odottavat maahanpääsyä, tuumin että nehän kasvavat isoiksi ja leviävät, niin saisi täytettyä pihan kaljuja kohtia. Ehkä jotain niittykukkaseoksia voisi kylvää tai sitten siirtää niitä pelloilta ja niityiltä. Nurmikon sijaan aion ison siivun pihasta antaa kasvaa ihan villinä..onpahan vähemmän ruohonleikkuuta. Varsinkin kun bioleikkuri eli kuusipeura on häipännyt maisemista; vaikka sille kyllä oli kuulemma maistunut ihan muut herkut naapurissa; sinivuokot ja krookukset eli ehkä se nurmikon sijaan olisi hoitanut meikäläisen kukkaistutuksia. Puuliljoja ruukkuun ja kukkapenkkiin;  niitten myötä on muhkeat tuoksut  taattu tulevaksi kesäksi. Ostin sinisen kärhön nimeltään Mr. President...no, sehän vaan sopii kun asun valkoisessa talossa. Sääliksi vain sinistä presidenttiä käy; tuuli ja sade riepottaa sitä. Asetin sen omenapuun katveeseen siniseen ruukkuun..ja se taitaa kylmästäkin jo sinertää...Ilokseni huomasi varjoliljan selvinneen kaivinkoneella ajelusta. Jos vain sipuli ja juuret pysyvät ehjinä niin eiköhän ne pärjää. Muutamia kesäkukansiemeniä kylvetty turvepenkkiin suoraan, purnukoihin kasvihuoneeseen  ja sisälle. Kurkuntaimet ja äskettäin esiin mullasta pullahtaneet maissit odottavat ulospääsyä, sijoituspaikka luultavasti kasvihuone, ellei myrskytuuli vie kotteroani mennessään. Eli ei tässä varsinaisesti mitään paniikkia ole. Kunhan loma koittaa otan kirin pihahommissa.


Pieni ystäväni, jonka kissa pahoinpiteli.

8.5.2015

Puheenvuoro oravalle

Mä tulin kertoon teille yhen vakavan jutun. Yhelle mun kavereista kävi aika huonosti. Katteltiin muitten kavereitten kaa kauempaa ku yks kissa kävi siihen käsiks kun se oli menos syömään Siemenbaariin; tosi niinku raukkamainen ja katala temppu. Kaverilta meni vissii etukäpälä poikki; ei olla iha varmoja asiasta. Se jäi kyllä henkiin ja on vieraillu Siemenbaarissa senki jälkeen, mut nyt ei olla nähty sitä vähään aikaan. Me ollaan tosi huolestuneita. Meillä oravilla on toi Luonnolaki niinku muillaki metsän asukeilla, mut ihmisillä on lait ja säädökset erikseen ja siä sanotaan seuraavaa: Vapaana kulkevan kissan omistaja rikkoo eläinsuojelulakia laiminlyömällä eläimensä oikeuden turvalliseen pitopaikkaan, koska ilman valvontaa kulkeva kissa on heitteillä. Eli paitsi että ne häirittee muita ihmisiä ja meitä metsän asukkeja ne on itekin vaarassa. Mut kun kaikki ihmiset ei oikein tajuu että lait ja säännöt on niitten omaks ja niitten lemmikkien parhaaks.Musta se on tosi tyhmää: aiheuttaa tahallaan itelleen ja muille ongelmia. Siemenbaarin kiltti täti on kyllä luvannu tehä parhaansa ettei noi kissat olis meitä ja lintuja kiusaamas, mut ei sekään ihmeisiin pysty. Olisitte vaan nähny miten se katti sai kyytiä kun se täti suuttu!! En olis halunnu olla se katti....Sitä paitsi se täti on kyllästyny muutenkin siihen kattiin ku se sotkee ja hajottaa kaikkia juttuja mitä se täti laittaa. Mä en ole ihan varma mitä se tarkottaa kun se laittaa jotain siemeniä ja sipuleita vissiin ruukkuihin ja maahan..oiskohan se vähän sama mitä meki tehään ku kätketään maapähkinää maahan? No, jokatapaukses se kissa sotkee kaiken...tosi epistä! Ja se täti on tooooosi vihanen; se huutaa naama ihan punasena. Meille se on kyllä kiltti; mut mehän ei mitään pahaa tehäkään...mä muistan ku mun vanhat sukulaiset juttelee ja kertoo miten ne lapsina on käyny syömäs sen tädin mansikoita, mut ei niille oltu vihasia! Mut  mä toivon et mun kaveri on elossa ja pärjää kolmella käpälällä, ei se helppoo oo ku pitää hankkia murkinaa, kiipeillä, hypellä...ja väistellä ilkeämielisiä katteja! Ei mulla nyt muuta asiaa oo tälläkertaa mut palataan asiaan ku jotain uutta kuuluu.

7.5.2015

Toukokuun karnevaalit

Lämmin toukokuun 7:s päivä; aavistus ukkosta ilmassa. Päivällä 18 astetta. Ilmassa sateen, meren, tervattujen veneitten, melkeinpä kalansuomujenkin tuoksua! Korkealla iltataivaalla lensi taivaanvuohi ilmoittaen että täällä ollaan! Joka päivä ilmestyy muitakin paluumuuttajia: kirjosieppo, leppälintu...ihanaa liverrystä ja kujerrusta siellä täällä. Mullan alta tullaan kohinalla:narsissit, esikot.. sade ja lämpö aiheuttivat sen että silmut vain poksahtalevat ja ruohikko suhisee kasvaessaan pikavauhtia. Kiire, kiire...pian on kesä ohitse. Ja vain äsken oli pimeä, synkeä marraskuu...

5.5.2015

Tietoja minusta


Olen syntynyt Kristiinankaupungissa v. 1963; jossa elelen ja hoitelen puutarhaa joka on pääasiallisin harrastus huhtikuulta siihen asti kunnes sataa ensimmäiset lumet. Muita harrastuksia ovat maalaaminen ja valokuvaus, hieman raapustelua silloin tällöin ja paljon haaveilua!! Meidät on kaikki luotu puutarhureiksi ja nauttimaan elämästä maan päällä; siinä voisi olla motto meikäläisellä!