25.6.2016

Kesäisen aamun fiiliksiä

Aamut ovat parasta aikaa kesässä. Voi nähdä mitä vain. Rusakon natustamassa
herkkupaloja, puukiipijöitten kirmailua männynrungolla, auringonsäteitten
leikkiä kukkasilla. Sirinää, surinaa, kuhinaa, pörinää, piiipitystä, livertelyä,
tuulen suhinaa heinikossa. Terälehtien leijuntaa nurmikolle kuin sataisi
moniväristä lunta. Unikoitten punaista hehkua...sinervää utua ja kultapölyä ...
















23.6.2016

Löytöjä

Nuokkusyreeni vai unkarinsyreeni, haluaisinpa tietää...

Illalla sateen jälkeen tein pienen tutkimusmatkan alueelle jonne on viety jos
jonkinlaista puutarha- ym. jätettä. Kauniita pensaita, ainakin kaksi isoa
ukonhattumöllykkää, tulppaaneja. Saattaa ilmestyä vielä jotain muutakin.
Aaaah, mikä tuoksu!

Löysin myös tämän kivan näköisen pensaan.
Jospa vain onnistuisi saamaan alun omalle pihalle.

22.6.2016


Sotkun selvitystä

Näkymä isommasta kukkapenkistä tai ryhmästä jota olen osittain raivannut. Se oli aivan kaameassa kunnossa, ruohottunut sotku. Kaivoin ylös sinisen Siperiankurjenmiekkamöntin joka ei enää kukkinut. Siinä olikin kova homma; aivan uskomaton möllykkä. Myös kielomättään hävitin; ihan itsekseen tullut penkkiin. Siirsin pois rantakukan, lupiineja. Istutin ruukussa muutamia vuosia olleen puksipuun, timanttituijan, kurtturuusun, Teresan ruusun ja punalehtiruusun jonka löysin kompsun läheltä. Ei pitänyt siirrosta, joten saattaa olla ettei se selviä. Kevät olisi aina parasta siirtoaikaa. penkin halkova pieni polku kaipaa siistimistä sekin; laatat ja lättyskäkivet ylös ja uusi asettelu. Eli vielä siinä on hommaa; mutta hissukseen setvin ja keksin uusia juttuja. 

Vähän lisää istutettavaa....

Onhan sitä itselleen töitä järjestettävä: eli pieni läjä istutettavaa...muutama kääpiökataja rauniolle, pari ruusua: Teresan ruusu ja kurtturuusu, timanttituija, sinisiä Siperiankurjenmiekkoja sekä chili kasvihuoneeseen. Haettu on myös lisää kesäkukkia. Niitten ostaminen on kivaa, istuttaminen ei niinkään. Hommasin violettikukkaisen kannan; en ole ennen kokeillut - sen voi talvehdittaa viileässä, pakkasettomassa varastossa; vietävä vain multa kuivana talviunille, muuten se mätänee. Hauska kokeilla. Olen pitänyt sitä aina vähän liian prameana, mutta ilmeisesti maku on muuttuvaista.

16.6.2016

16. kesäkuuta

Tänään saapui odotettu sade, toivottavasti myös sataa koko päivän niin siitä on jotain hyötyä.
Saa myös tehtyä sisätöitä joita ei todellakaan huvita tehdä hienolla säällä; aivan totaalista ajanhukkaa!
Ikkunoita olen sen verran pessyt että saa niitten läpi kuvattua pihaan ilmestyviä rusakoita ja arempia lintuja.
Ensimmäinen lomaviiikko on sujunut nurmikon ja rikkaruohojen selätyksessä, en ihan vielä ole niskan päällä, mutta aivan pian se onnistuu. Yksi isompi kukkapenkki odottaa perusteellista raivausta ja ns. varamaa on nyt käsittelyn kohteena; joskaan en ole varma sen lopullisesta kohtalosta. Siellä viihtyvät muutamat ruusut ja kuivuutta ja kovahkoa maata sietävät perennat. Kuten koko piha melkein on samanlaista kovaa, savista ja kivistä maaperää.
Eilen hain pari lootaa kesäkukkasia sekä muutamia yrttejä ja maissintaimia jotka laitoin omien pienempien taimien kavereiksi kasvilavaan. Ihmettelin miksei Japaninotakilokit ja salaattikleitoniat idä ollenkaan....kas, siellähän oli muuurahaisten asumus....nehän viihtyy jos on kuivaa. Siemenet on siis myllätty perusteellisesti. Ei siis kannata kylvää siemeniä suoraan vaan esikasvattaa ne sisällä tai kasvihuoneessa. Tiilistä pusaamassani kesäkukkalaatikossa oli taas myllännyt vähän isompi karvainen terminaattori...laadidaa,laadidaa. Auringonkukkaosiota taas tutkivat linnut siementen toivossa; siihen auttoi kun tälläsi harson päälle ja nyt ne on jo pieniä taimia, ne eivät kiinnosta ketään. Kesäkukkia en vielä raaskinut sateeseen istuttaa ja niille on myös keksittävä sopivat ruukut ja haettava lisää; jos itseni hyvin tunnen. Epäilemättä koko loma menee näissä merkeissä, mutta menköön! Pihalla hääräily ja tonkiminen on parasta lomanviettoa pienten luontopyrähdysten ohella. Unohtamatta tietenkään kahvikuppi kärsän alla haaveilua.
 

Kasvimaa pursuilee...kukkia, raparperia, karhunvattua, marjapensaita, aroniaa, maa-artisokkaa, yrttejä. Turha yrittääkään muuta, ne kasvavat hyvin jotka viihtyvät.

Akileija on yksinkertaisen kaunis, varsinkin kun niitä on paljon.

Kesä kukkii



14.6.2016

Puppelin siesta....



Aamupäivällä olin avaamassa olkkarin ikkunaa, kun katse osui lepäilevään
rusakkoon. Se oli löytänyt mukavan suojaisan paikan pienen kumpareen
viereltä. Ei se ollut moksiskaan vaikka räpläsin ikkunaa. Sama puppeli joka
kävi syömässä jokunen viikko sitten ja oli varsin pyöreä. Ilmeisesti pikku-
puput ovat tulleet maailmaan ja äiti päässyt hieman viettämään vapaa-aikaa.
Kuvat taas kerran otettu lasin läpi; jalustan käyttö auttaa kyllä saamaan
tarkempia. Silti, fiilis on aina tärkeämpi kuin kliinisen tarkat kuvat.
Ja tämä veijari kyllä saikin hyvät fiilikset aikaan!

Välillä oli huolehdittava kauneudesta..ei sitä aina ehdi, kun lapset vaatii
niin paljon huomiota.


13.6.2016



Sepelkyyhkypariskunta

Uskomatonta, mutta ne syövät auringonkukan siemeniä.
Menossa onkin viimeiset siemenet.
Sepelkyyhkypariskunta oli jälleen syömässä. Ensin
varovaisesti kuusenoksalla tunnusteltiin uslkaltaako
laskeutua alas syömään.

Valkoailakki


Aina siellä täällä putkahtelee valkoailakki.

Alppiruusun kuulumisia

Alppiruusu selviytyi hyvin talven koettelemuksista. En
ehtinyt sitä peittelemään ja myöhemmin en enää viitsinyt.
Mutta ehkä sen oleskelu turvepenkissä jotenkin edesauttaa
viihtymistä. Myös puksipuu on kökötellyt muutaman vuoden
samaisessa penkissä.


Yön leidit

Mustat tulppaanit ovat todella upeita. En oikein uskonut kun syksyllä ne
uuteen, huitaisten tehtyyn ja varsin saviseen penkkiin törkkäsin, että ne
ylipäätään kevääällä ilmestyisivät. Pienen odottelun jälkeen kömpivät
mullan alta ja kasvattivat hurjan pitkät varret. Kukkivat tosi kauan ja
erottuvat hyvin taustastaan. Ensi syksynä hommaankin kasapäin
näitten yön kuningattarien sipuleita.
 


7.6.2016

Kompostoriyllätys

Istutin sen kasvilavaan. Katsotaanpas mitä se
siitä tuumii.
Olin heittänyt keräkaalin kompostoriin; sehän oli tehnyt sekä
juuret että lehtiruusukkeen!

Tietoja minusta


Olen syntynyt Kristiinankaupungissa v. 1963; jossa elelen ja hoitelen puutarhaa joka on pääasiallisin harrastus huhtikuulta siihen asti kunnes sataa ensimmäiset lumet. Muita harrastuksia ovat maalaaminen ja valokuvaus, hieman raapustelua silloin tällöin ja paljon haaveilua!! Meidät on kaikki luotu puutarhureiksi ja nauttimaan elämästä maan päällä; siinä voisi olla motto meikäläisellä!