28.9.2014

28. syyskuuta

Ensimmäinen syysmyrsky käväisi perjantaina, varsinainen pesu ja linkous. Yritin saada aikaan taiteellisia kuvia sisätiloista käsin; sateen piiskatessa ikkunoita -mikäs sen mukavampaa kuin mukavasti pällistellä ulos, kun on lämmintä ja kuivana pysyy. Puut ja pensaat ikäänkuin lehahtivat lentoon, tuulenpuuskan puhaltaessa rajusti. Ikkunaruuduista avautui aivan kuin isoja, abstrakteja akvarellimaalauksia. Oli pihalla lennellyt oikeastikin rojua; seuraavana päivänä sai siivota oksia, nurin lentäneitä ruukkuja, retkottavia auringonkukkia. Sää on niin vaihtelevaa; mutta on todella kaunis syksy...vielä paljon vihreää ja siellä täällä ripauksina kirkkaita värejä. Kipusipa mittari ihan 15 asteeseen tänään. Iltaisin auringon laskiessa ilmassa on kullanhohtoista välkettä. Ja valo joka on vain syksyisin; se saa värit hehkumaan. Ulkona ollessa on kuin olisi astunut johonkin maalaukseen sisälle. Tuulen pitäessä taukoa kuuluu niin muhkeana meren kohina ja lintujen äänet. Mukavaa on seurata kun ruokintapaikalle alkaa ilmestymään metsän lintuja ja oravia syömään. Mitä tarjoilee lokakuu?




Tuomipihlajan monivärisiä lehtiä.


Black Magic - auringonkukka syysasetelmassa.

..kuin ötökkä korrella...


Daaliat ja



ruusut kukkivat suojaisalla reunustalla.



21.9.2014

Mausteinen omenahyytelö

2 kg happamia omenia lohkoina
litra vettä
iso nippu tuoreita mausteyrttejä
4 1/2 dl sokeria / 5 dl mehua

Keitä omenat pehmeiksi miedolla lämmöllä ja lisää mausteyrtit. Valuta omenia yön yli harsokankaan läpi. Mittaa mehu ja kaada takaisin kattilaan. Lisää sokeri ja anna sulaa. Keitä kunnes mehu hyytelöityy.
Yrteistä sitruunamelissaa, laventelinkukkia, kehäkukkia, ruusun terälehtiä, väriminttua tai orvokkia.
Itse kokeilin nipun verran steviaa, lisäsinpä kuusenkerkkäsiirapin jämät...sekä lisukkeena kourallinen rypäleitä ja karhunvattuja. Reseptejä voi aina peukaloida, lisätä jotain tai jättää pois! Tällä reseptillä voisin kokeilla tehdä pihlajanmarjahyytelöä.

17.9.2014

17. syyskuuta

Miten onkaan syyskuu ehtinyt jo pitkälle ja milllaisena! Aivan ihania aurinkoisia , leppeitä, tyyniä päiviä; yöhallatkin ovat pysyneet poissa. Kuluva syksy on ollut miellyttävämpi kuin kesä konsanaan. Sääheppu kyllä jo ennusteli ensi viikolla kylmenevän ja paikallinen säittenennustaja lupasi vanhanajan talven; paljon lunta joka sataisi marraskuun loppupuolella ja pakkasta..kun kerran on niin paljon pihlajanmarjojakin. Jäämme vain odottelemaan täyttyykö ennustus. Ihminen on  vain saasteillaan ja maapallon muulla tuhoamisellaan aiheuttanut muutoksia mm. sääolosuhteissa, ettei taida vanhanajan ennusteet pitää siltä osin paikkaansa. Silti vielä on paljon kaunista jäljellä josta voi nauttia ja tuhoaminen tulee aikanaan loppumaan ja maapallomme on taas se kaunis koti jollaiseksi se alunperin tarkoitettiinkin olemaan. Siinäkin lupauksessa  on paljon odotettavaa! Sillä erotuksella vain että se toteutuu, toisin kuin ihmisten ennustelut... Kaunista on tosiaan niin paljon ettei juurikaan tee mieli olla sisätiloissa. Vielä on kukkivia kesäkukkasia, auringonkukat vasta aloittelee kukintaansa, jne. Valtavasti pihlajanmarjoja, lystikkäitä kärpäs-sieniä ja muitakin sieniä. Ensinmainituista voisi ajatella jotain tekevänsä; hyytelöä ehkä? Kärpäs-sienet saavat vain koristaa...vaikka ne kuulemma ryöppäyksen jälkeen ovat myrkyttömiä en lähtisi kokeilemaan siltikään! Pysytään vain näissä hyviksi havaituissa syötävissä. Kriikunoita tuli hyvin. Omenia jonkinverran, mutta vähemmän kuin toissakesänä. Mustamarja-aroniaa paljon..karhunvattua kohtalaisesti..pensasmustikkaa ei ollenkaan. Erikoista miten vaihtelevaa on sato tämän kesän jälkeen. Njaa-a..saakohan ensi viikolla aloittaa lintujen talviruokinnan...hauskaa nähdä ilmestyykö joku erikoinen vierailija ruokintapaikalle kuten pähkinähakki toissasyksynä...Nautitaan kaikesta täysin siemauksin; kuin "henkistä c-vitamiinia"!!
Kärpäs-sienet värittävät ja koristavat pihanäkymiä .

"Toxic
Twins"....
Perhepotretti!



Aurinkoinen kukka

Kärpänen lämmittelee koipiaan kosmoskukalla...ja siemailee kukan mettä...

Kosmoskukat kukkivat pitkään...

Viehättävä koreantörmäkukka alkoi kukkia vasta myöhemmin...

2.9.2014






               Vaikka vielä ei
               voi paljain silmin nähdä
               että on syksy,
               jokin tuulen äänessä
               saa minut värähtämään.



                          Toshiyuki
                        

Tietoja minusta


Olen syntynyt Kristiinankaupungissa v. 1963; jossa elelen ja hoitelen puutarhaa joka on pääasiallisin harrastus huhtikuulta siihen asti kunnes sataa ensimmäiset lumet. Muita harrastuksia ovat maalaaminen ja valokuvaus, hieman raapustelua silloin tällöin ja paljon haaveilua!! Meidät on kaikki luotu puutarhureiksi ja nauttimaan elämästä maan päällä; siinä voisi olla motto meikäläisellä!