Tänään

samoin varjolilja, yksi ja ainoa.

Blue Bird alkaa kukkimaan....

Tältä hän näyttää mustavalkoisena.

Köynnösruusu availee nuppujaan.

Nokkosperhonen lämmitteli ikkunalla...

Kuvia sieltä täältä

Toisinaan nurmikko on hetkisen suhteellisen siisti. Vaikka se ei olekaan pihalla pääosassa, se toimii jonkinlaisena alustana
kaikelle muulle. Kukkaset, pensaat, puut erottuu hyvin muusta maisemasta. Linnut pitävät kovasti siitä kun saavat kiskoa
meheviä matosia lyhyen nurmen alta. Ja paljasjalkaterapiaa on mukava harjoittaa lyhyellä ruoholla tepastellen.

Hyasinttipavut kököttävät seinustalla. Ehtivätkö kukkia kesän aikana. Viime kesänä epäonnistuivat täysin.

Ruukkupyramidi, somistettuna erilaisilla figuureilla. Pysyykö pystyssä onkin kysymys.

Kapteeni Jack Sparrow kastelee kukkia oikein olan takaa. Vai hätyytteleekö jättihämähäkkiä?

Bzzzzzz.....täältä tullaan...

Herkullinen leimukukka.

Raikas ja pirteä daalia. Oli pakko napata mukaan.

Kovat tuulet kyllä rutmuttaa poikki varsia, harmi.

Nokoset auringossa

Kuu puutarhan yllä

Kultainen kädensija

Yöllä kuvattu kuu jossa vasemmalla näkyy Jura-vuoristo. 400 km pitkä ja 6 km korkea. Kutsutaan myös "kultaiseksi kädensijaksi". Näkyy vain niin kauan kun kuu ei ole täysi; ehkä vielä tänään . On ehkä yritettävä pysyä hereillä että näkee.
Myös Sateenkaarilahden voisi nähdä, mutta ehkä tarvittaisiin järeä kaukoputki.

Piikkejä ja pilkkuja

Tämä ihana näky ilmestyi iltasella. Vilaisin ruokintapaikalle ja hetken ihmettelin kun sinne viemäni puuronjämät oli kutistuneet. Sitten näinkin "syyllisen"....maiskismaiskis..puuro oli maistunut. Vein kiireesti lisää purtavaa. Chilijuustoraasteella kuorrutettu kasvissörsseli maistui kaverille -taisi olla nälkä... vähän lisää puuroa päälle. Ensimmäisen kerran näen siilen pihalla tänä kesänä. En ole varma onko tämä sama siili joka talvehti rappujen alla pesässään vai lieneekö tyystin uusi tulokas. Tämä on pulskempi ja tummempi. Pitää hieman vertailla. Aivan mahtavaa silti että pihalla tossottelee tällainen kaunis olento. Ehkä hän tulee huomennakin. Evästä on varattava. Se kovasti nuuskutteli linnuille laittamiani vanhoja muffineita, vaan ei ylettynyt automaatin päälle...

Hän käy melkein päivittäin ruokailemassa.

Kesäpäivä seisahtaa

Kesäpäivänseisaus....yöt pitenevät talvipäiväntasaukseen. Jotenkin erikoinen ajatus...puolen vuoden kuluttua alkaa taas
kevään ja valon odotus....tai, no, kyllä sitä kaipaa marras-joulukuun pimeydessä jo. Nyt nuuskutellaan ruusujen tuoksua,
kerätään vitamiineja auringosta talteen. Onneksi saamme vettä näitten helteisten, kuivien päivien välissä ennenkuin ihan
kaikki kuivuu kasaan. Kesää on vielä kosolti jäljellä. Linnut tirskuttavat kovasti; olisikohan toinen kierros menossa kun
ensimmäiset poikaset on saatu maailmalle?  Runsas väri- ja äänimaailma on ihanaa terapiaa ennen pimeää jaksoa. Kun
istahtaa alas kuuntelemaan surinaa, pörinää, siipien suhauttelua, sirkutusta, huhuilua...kukkaset loistavissa väreissään,
monet eri vihreän sävyt, tuhannet tuoksut, pilvet jotka kaikki ovat erilaisen muotoisia eivätkä koskaan samanlaisia, taivaan sinisen eri versiot, sateen tuoksu, punaturkkiset oravat viipottavat pihalla, yhtäkkiä putkahtaa punaruskea turkki jossa valkoisia täpliä jostain  smaragdisen vehmauden keskeltä.....kyllä tuntee itsensä hemmotelluksi. Ihan taatusti kestää taas koko talven.

Kurtturuusu joka myytiin kyllä valkoisena...no, ihmettelinkin hetkisen..että mikäs se tämä olikaan.
Kukkii nyt ensimmäisen kerran. Ihana on ja pörriäiset on ihan hurmaantuneita, pörisevät sen kimpussa
oikein antaumuksella. Karvaiset, nelijalkaiset eivät ole olleet kiinnostuneita siitä kuten taas Theresan ruusu
oli naposteltu. Se on kyllä nopeasti toipunut, mutta en tiedä jaksaako kukkia.