27.5.2018

27. toukokuuta

Viikonloppu oli hieman tuotteliaampi. Otin spurtin ja ähräsin muutamat kasvilavat täyteen multaa. Siemeniä kellimään oletan lämpöiseen multaan. Muurahaiset olivat vain vallanneet yhden multasäkin..hoooh..saivat hieman kylmää kyytiä. Tämä kuivuus on oikein oivallista aikaa murkuille. Laittelin vähäisiä siemeniä: härkäpapuja, marjasavikkaa, retiisejä, kehäkukkaa, kosmoskukkaa jne. Hieman sekalaista, ei oikein ole ajatusta tänä kesänä. Ostelen vielä salaatinsiemeniä ja sitten myöhemmin valmiita taimia, mitä nyt löytyykin. Ehkä on hieman myöhäistä tilailla mitään. Harmillista kyllä nyt kun on näin suotuisa kevät, eikä ole kunnon taimia laittaa. Ihan päinvastoin kuin vuosi sitten: hienot taimet jotka kaikki menivät pilalle toinen toisensa jälkeen kylmyydessä. Mutta ei aina voi voittaa. Yritän paikkailla tilannetta ostamalla valmiita taimia. Tietenkin voi odottaa hienoa, pitkää, lämmintä loppukesää. Pihalla on kyllä uskomattoman upeat tuoksut: narsissit lehahtavat tuoksuttamaan torvillaan; kriikunassa on voimakas mantelinen tuoksu. Hedelmäpuut ovatkin pienen miettimisen jälkeen puhjenneet täyteen kukkia. Voisi siis kuvitella saavansa jonkinlaista satoa. Vettä, vettä, vettä  kaipaamme. Kuivuus ei ehkä ihan vielä haittaa, mutta kohta. Kovat tuulet kuivattavat entisestään. Ruukut on kasteltava joka päivä. Mutta onhan tämä mukavaa: vihreys on niin kirkasta, sininen pilvetön taivas häikäisevä...Tänään saapuivat kaivatut tervapääskyt: vaikea kuvitella kesää ilman niitten kirmailua ilmassa, leikkisää suhauttelua pään vierestä sitten loppukesällä ennenkuin ne lähtevät takaisin etelään. Ehkä se on niitten tapa hyvästellä ja kiittää kuluneesta kesästä kun ovat saaneet asustella pihapöntössä. Kesä on niin täynnä ihania juttuja vaikkei piha olisikaan paraatikunnossa, ( sitä se ei kyllä ole koskaan ollutkaan ) lintujen ja eläinten muodossa, puhumattakaan luonnonkukista ja kaikista vipeltäjistä. Täysikuu lähestyy, se on tiistaina...jos vain pysyy hereillä, siinä on taas ihailtavaa kun se seilaa sinisellä taivaalla kuultavan kirkkaana.


Sinisiä juttuja.



Kukkapenkeissä jotain eloa sentään, kovan talven jälkeen. Narsissit
tuoksuvat voimakkaasti.

Etelänkevätesikko yrttiosastolla joka on vielä talven jäljiltä
sotkuinen. Valtavana röyhäävä lipstikka on jaettava, se vie tilan
ja valon kaikilta muilta.

Pieniä aurinkoja vuohenjuuren muodossa.
Pirteät pihaesikot.
Voimakkaan tuoksuisia pieniä neilikoita.
Garant ja Tres Chic-tulppaanit kukkivat.

Kaverit saapuivat

Tänään saapuivat tervapääskyt, tai ainakin yksi. Tuttu tirskunta alkoi kuulua,
siellähän se kurkisteli pihapöntöstä ja jutteli kovasti. Välillä kuului kova rapina,
kun se tutkaili pönttöä. Kaipailinkin jo näitä kavereita. Viime vuonna tulivat 20.5.
Ovat pesineet jo useamman vuoden samassa pöntössä, paikkauskollisia kun ovat.

21.5.2018

21. toukokuuta

Kesäinen toukokuu. Miten nopeasti on kaikki lähtenytkään kasvuun, silmänräpäyksessä. Vuosi sitten satoi lunta ja räntää vielä 12.5 ja öisin oli pakkasia. Nyt kaivataan vain vesisadetta. Kylmä pakkaskausi on kyllä verottanut jonkin verran kukkasia, elleivät sitten myöhemmin pötkähdä esiin. Myös yrttipenkissä on sen näköistä että pakkanen on nipistänyt. Yritin  kyllä peitellä  lehdillä ja havuilla mutta pakkanen oli tosi napakka. En varmaan koskaan ole ollut näin myöhässä piha-ym. muissa hommissa. Osa siemenistä odottaa vielä pussukoissaan ja osa on yhä tilaamatta! Ruoho ehtinyt kilometrin pituiseksi ja ruohonleikkuri ostamatta...rikkaruohot ja viimevuotiset kuivat kasvinosat keräämättä pois, lampi vielä tyhjäämättä ja siivoamatta...lista on loputon...Toisaalta en ole kovin huolestunut. Muu elämä vie joskus ajan ja voimat. Onhan tässä koko kesä aikaa laitella. Kukas täällä arvostelisi, ja jos uskaltaa arvostella niin se jää hyvin lyhyeksi tai joutuu hommiin! Olen nyt sentään saanut muutaman maissin taimen istutettua viherkotteroon, onhan sekin jotain. Puutarha-apulaiseni "auttoi"  sen verran että söi tulppaaneja ( ei sentään kaikkia ) ja helmililjoja...vastapalkkioksi se kakkaa sinne  tänne...Fasaaniherra vaimoineen, joita on seitsemän kappaletta, vierailee päivittäin: heille tarjoilen siemeniä ja omenia. Ehkeivät innostu kuopimaan kukkamaita. Olen odotelllut tervapääskyjä tulevaksi, ei näy. Saattaa käydä nyt niin ettei tänä kesänä pesi pihapöntössä ensinkään. Haarapääskyillä on jotain viritystä puuliiterissä...saapa nähdä onko pikkupääskyjä kirmailemassa myöhemmin. Ilokseni rappusten alla talvehtinut siili oli lähtenyt; tutkailin parisen viikkoa sitten sen pesän. Se on hyvin vaivihkaa sieltä häipynyt, en ole nähnyt siitä vilaustakaan. En tainnut saada pihasiiltä tänäkään kesänä, ellei se putkahda jostain. Luulenpa sen jatkaneen matkaansa eteenpäin. Mutta olen iloinen että se selvisi läpi jäätävän talven, se oli suorastaan ihme. Nyt vain odottelemaan sadetta ja lisää lämpöä.
Mitä miettiikään hän sievässä päässään.


Puutarha-apulainen paikalla, lannoituskin käy käden käänteessä...vai pitäisikö
sanoa: hännän käänteessä?

Puolikuu oli ilmestynyt toukokuun taivaalle.

Kevätlinnunherneet ovat levinneet kivasti.
Kirjopikarililjat.
Syksyllä istutetut koristelaukat ja tulppaaneja.