27.10.2013

27. lokakuuta

Lokakuu on loppupuolellaan; talviaika on alkanut. Voisi sanoa että on jonkinlainen välikausi meneillään; ei enää syksy muttei ihan talvikaan vaikka kelloja kuinka siirrettiin! Mitään ihmettä ei tapahtunut; maassa ei ollut puolta metriä lunta! Kaunis ja erikoinen kesä takana, vielä kauniimpi syksy takanapäin. Jatkuisipa tämä välikausikin , ainakin siiheksi että saa loputkin pihatyöt tehtyä. Ja miksei kevääseen asti näin. Saisi keräillä luonnosta materiaaleja, sammalta, kiviä, pajua. Voisi värkkäillä koristeita; esim. linnuille punoa ruokintahärveleitä pajusta. Sammaleesta ym. hauskoja miniatyyrimaisemia ruukkuihin. Kuka tässä lunta kaipaa? Ainoastaan se on hyvä lämpöeriste kasveille, sipulikukille ym. Muuten jokseenkin turhaa puutarhurin harmiksi...No, on vain sekin sitten käännettävä myönteiseksi jollain kummallisella tavalla. Saa kauniita valokuvia, voisi olla yksi lohduke.

13.10.2013



13. lokakuuta

Lokakuu on päässyt vilahtamaan melkein puoleenväliin. Ja mikä syksy! Voiko enää kauniimpaa olla? Tällaista ei ihan vähään aikaan ole ollut. Värimaailma on aivan uskomaton; oranssia, keltaista, punaista eri sävyissään. On ihan nipisteltävä itseään kun katselee, ei voi todeksi uskoa. Mistään kyllästymisestä pihatöihin ei ole ajatustakaan käynyt mielessä. Yleensä se iskee jo elokuussa, kun alkaa nuupahdus luonnossa. Tämä lämpö ja värikkyys inspiroivat niin. Välttämättä ei saa aikaan aina hyödyllisiä tekoja, mutta pihamaalla ja luonnossa voisi haahuilla loputtomiin, että saa imettyä itseensä kaiken kauniin. Niin jaksaa taas läpi talven synkkyyden läpi uuteen kevääseen. Vaikka nyt se ei edes tunnu kaukaiselta, eikä talvi niin uuvuttavalta ajatukselta tämän fantastisen syksyn ansiosta!

Korkealiitoista

Välillä puutarhuri liitää näin korkealla, ääntä nopeammin..vain savuvana jää jälkeen. No..ehkä vain ajatukset liitää, ensi kevääseen.

Vihreä ja rohkea


Näen punaista!!


Vanha omenapuu on päässyt painolastistaan...kaikki omenat ovat kadonneet mikä milläkin konstilla, maasta ja puusta. Jaksaako se talven yli kevääseen ja uuteen kesään jää nähtäväksi.

Koristeltu lammikko







Tietoja minusta


Olen syntynyt Kristiinankaupungissa v. 1963; jossa elelen ja hoitelen puutarhaa joka on pääasiallisin harrastus huhtikuulta siihen asti kunnes sataa ensimmäiset lumet. Muita harrastuksia ovat maalaaminen ja valokuvaus, hieman raapustelua silloin tällöin ja paljon haaveilua!! Meidät on kaikki luotu puutarhureiksi ja nauttimaan elämästä maan päällä; siinä voisi olla motto meikäläisellä!