21.7.2017

Lentonäytös

Tänään aamupäivällä pikkupääskyt tekivät pieniä pyrähdyksiä ilmassa ja istuskelivat silmiään siristellen auringossa.
Päivällä lisää harjoituksia, hieman lepoa ja ruokailua ulkorakennuksen suojissa ja illalla ne kirmailivat vanhempiensa
kanssa aivankuin olisivat aina lentäneet! Näki miten ne nauttivat täysin siemauksin lentotaidostaan. Iloista sirkutusta
taivaan täydeltä....välillä käytiin vähän kauempanakin tutkailemassa miltä avara maailma näyttää. Aivan mahtavaa seurata.
Nyt ei ole enää harakoistakaan haittaa, ei ne näitä vipeltäjiä kiinni saa. Olen superonnellinen näistä pikkuihmeistä.



Suksillekin on löytynyt uusiökäyttöä.....
Ulkorakennuksessa on mukava välillä istuskella.....ja ihmetellä mitä tuo täti
oikein räpsyttää jollain kummallisella vekottimella....

Jotain sentään kylmänä kesänä

Värinokkonen on hörhelöisen hauska ja huoleton.
Kököttelee asetelmassa viherkotteron edustalla.


Yrttiosasto tällähetkellä: ostin timjamia, toisen laventelin, pari minttua sekä valkosipuliruohosipulin - aivan tuntematon uutuus itselleni. Intianmintun hommasin, kun pannarissa talvehtinut hoksasi kupsahtaa kun pääsi ulos. Se vaan kaipaa amppelin itselleen asuinpaikaksi. Ehkä viritän yrttiosaston ylle jonkinlaisen telinehökötyksen - ei huono idea.
Kaksi minttua, joiden nimet unohdin
autuaasti  siinä samassa kun ne nappasin.

Asustavat viherkotteron edustalla sinkkisammiossa.
Ruusupavut ovat pieniä mutta virkeitä.

Kymmenestä maissintaimesta selvisi kolme, siinä ne napottaa. Samassa sammiossa on malabarinpinaatin taimia.
Eivät jaksa kasvaa. Olisi kannattanut kuunnella itseään kun tuumin etten laita mitään tänä kesänä. Mutta jotain nyt kuitenkin
ehkä tulee, hitaammin vaan.
Kurkut on pieniä, mutta kukkivat sentään.
Ei tomaateillakaan ihan huonosti mene.
Tomatillo porskuttaa maaliin asti!

20.7.2017

Pikkupääskyt


Tänään päivällä pikkupääskyt olivat pyrähtäneet kattohirren päälle....
vanhemmat kävivät tietenkin syöttämässä tiuhaan tahtiin. Eivät piittaa vaikka
roikun ulkorakennuksen ovella kuvaamassa, ne vain suhauttelevat ohi. Ehkä jos
menisin kovin lähelle, ne voisivat huolensa ilmaista. Alkuillasta ne olivat
rohkaistuneet ulos! tekivät pieniä lentoharjoituksia.....kököttivät mattotelineen
päällä, jonka asetin lähemmäs, että on mukava paikka missä tutkailla isoa maailmaa!
Myöhemmin ne olivat asettuneet taas pesän lämpöön....

- hei mennään ulos!!
- läheks sä??
- ööööö...emmätiä...ei ihan viä....

19.7.2017

Löytöjä

Lehtomaitikka. Melampyrum nemorosum. Kansanomaisia nimiä: maitoheinä, voiheinä, pietarinpapu ja mustapääruoho.
Muurahaiset - nuo aina vekkulit epelit- kuljettavat tämän siemeniä sinnetänne, mutta epäilen että tässä on ollut asialla joku
ihmispolo, joka on kuljettanut puutarhajätettään. Myös kun tehdään sähkölinjoja, ym. raivauksia, kasveja leviää sen myötä.

Fillarointilenkillä tutkimassa mitä mahtanee löytyä.
Jopas...valkoinen raunioyrtti...se on saatava jollain
tavalla köyrättyä ylös...violetti, pinkki ja sininen jo onkin.
Lehtomaitikkaa runsaasti sähkölinjatien varsilla.
Kerrassaan upea ilmestys, varsinkin kun niitä on paljon.

Ruusujen kesä


Hansaruusut vaan on niin upeita. Tein parisen vuotta sitten ruusupenkin, jossa kaikki
asukit talven aikana kupsahtivat. Nyt olen vain sinne tänne niitä ripotellut ja vanhoja ruusuja en ole ripotellut ollenkaan,
ne ovat vain olleet aina paikoillaan. Kaipa on parempi niin ettei kovasti edes yritä, viihtyvät sitten jos viihtyvät.
Myös luonnonruusut saavat kukkia missä sitten kasvavatkaan.


Theresanruusu kukkii. Joku vierailevista epeleistä nakersi sen
miltei maan tasalle, joten en uskonut sen toipuvan. Taisi vaan
tykätä kun sitä parturoitiin. Siitä kehkeytyi oikein reipas ruusu
muutamilla nupuilla. Taidan kuitenkin suojata sen talveksi, just
in case. Voi se maistua jo kesälläkin.... Valkoinen kurtturuusu, jonka
myös viime kesänä hommasin, ei kuki ensinkään. Ehkä nakertelu olisi
sitäkin piristänyt. Muuten tämä kesä on suosiollinen ruusuille,
eivät siis piittaa kylmästä.


Punalehtiruusu viihtyy oikein hyvin hieman
varjoisammassakin paikassa. Kukat eivät ole pitkäikäisiä.

Istutin keltaisen ruusun ulkorakennuksen seinustalle
neidonruusujen kaveriksi. Ehkä viihtyy, toivon niin.

17.7.2017

Kukkaniityllä


Valkoisia huopaohdakkeita...näitä olisi aika kiva saada
pihaan. Ehkä teen pienen retken lapion kanssa lähiaikoina,
tuskin ovat kovin hankalia ylöskaivettavia. Näyttäviä ja
tavallliset sinipunaisetkin ovat upeita.


Pieniä ihmeitä....

Kakaroita onkin neljä! Oikeanpuoleinen vaavi on ollut ihan piilossa. Kaksi keskimmäistä osaa itsensä tunkea sopivasti
etualalle....kunpa kaikki saisivat tarpeeksi syötävää, ettei käy käpäsesti. Pian tekevät lentoharjoituksia, kun roikkuvat
välillä pesän reunalla. Hellyttäviä olentoja. Vielä on selvittävä niin monista esteistä elon tiellä, ennenkuin ovat päässeet
turvallisesti toiselle mantereelle.

Tietoja minusta


Olen syntynyt Kristiinankaupungissa v. 1963; jossa elelen ja hoitelen puutarhaa joka on pääasiallisin harrastus huhtikuulta siihen asti kunnes sataa ensimmäiset lumet. Muita harrastuksia ovat maalaaminen ja valokuvaus, hieman raapustelua silloin tällöin ja paljon haaveilua!! Meidät on kaikki luotu puutarhureiksi ja nauttimaan elämästä maan päällä; siinä voisi olla motto meikäläisellä!