27.6.2017

Haahuilua villimmällä puolella

Tänään tarkastelin villin vihreän viidakkoni vieläkin villimpää puolta. Niitty-
aluetta joka on tontin rajojen sisäpuolella ja jatkuu ulkopuolelle. Kosteaa ja muhevaa
maata jossa luonnonkukat tuntuvat viihtyvän. Sekä sinne on alkanut  levitä valtavia
vadelmapuskia. Siellä taitaa olla se parhain maa-aines, kun taas varsinaisella pihalla
kovaa ja kivistä maata. No, jokatapauksessa tutkailin mitä luonnonkukkia tulee koska
nekin näyttävät kukkivan nyt myöhempään kuin yleensä. Epäilin ettei tule juurikaan
kukkasia, mutta jo vain. Maitohorsmaa on tulossa, mesiangervoa ja monia muita ja tietenkin
monen kaihtama jättipalsami. Kerrassaan upeaa.....voisi odottaa näkevänsä paljon perhosia
ja muita ötököitä.  Huomasin miten nimeään myöten metsäkurjenpovi todellakin
muistuttaa pelargoniaa, Geranium! Todentotta...Myöskin ilokseni huomasin että on
kasvamassa leppää, pieniä vielä mutta tulossa. Se on upea puu. Löysin myös useita
vaahteran pieniä alkuja, niitä on siirrettävä otollisempiin paikkoihin. Alueen raivaukset ovat
saaneet aikaan sen että on alkanut kasvaa myös pajua. Onkin pidettävä varansa ja kerättävä
punontatöitä varten piiskansuoria varsia syksymmällä kun lehdet ovat pudonneet tai
sitten keväällä ennen kasvukauden alkua.

Metsäkurjenpolvi - Geranium sylvaticum



Puna-ailakki - Silene dioica

Ojakellukka - Geum rivale

Sataa ja paistaa aurinko....


26.6.2017

Sateisena iltana....



















22.6.2017

Tuoksulla ja ilman

Korkeat syreenipensaat tulivat jo tiensä päähän, joten
kaadoin pois; tilalle tulee uusia alkuja. Kauniita ovat,
mutta niitten päräyttävä tuoksu aiheuttaa mittavan
päänsäryn ja huonovointisuuden, joten ei olisi niin
väliksi vaikka eivät kukkisi. Menevät samaan kategoriaan
kielojen ja hyasinttien kanssa. Kauniita, mutta tuoksu
kaataa kumoon, jos lähietäisyydellä nuuskuttelee.




Kuolanpioni teki ensimmäisen ja ainoan kukan.
Kylmyys taisi antaa sille lisäpotkua.








Patjarikko, oletan....

Kevättähtimöön olen vallan ihastunut, se kun leviää mukavasti
ympäriinsä. Heittelen perkuujätettä sinne tänne ja siellä täällä
kukkii sitten kuin tähtitaivas ikään. Valkoinen on upea puutarhaväri.

Porissa, 100 km. etelämpänä alppiruusut jo kukkivat, täällä
vasta nupulla. Terveisiä vaan alppiruusun omistajalle jos
eksyt tätä katsomaan!

21.6.2017

21. kesäkuuta

Kesäpäivänseisaus on tänään, hieman uskomatonta että ollaan jo tässä vaiheessa vuotta. Kesää riittää vielä, vaan alkaa päivän valoisa aika lyhenemään...muutaman päivän kuluttua. Sanotaan että: Jos talvipäivän tasauksena on sumuinen ilma, niin kesäpäivän tasauksena halla. Eipä ollut sumuista silloin mutta muistiinpanoissani oli että näin leppäkertun...joten, mitähän se tarkoittaa? Sisätiloissa kylläkin, en sentään ulkona. Hieman viileää on ollut, kylmä yö on tulossa kun pohjoistuuli laantui. Toivottavasti ei mene pakkasen puolelle.Tänään ukkonen kumahteli pari kertaa ja satoi hetken kovaa. Kylmä kevät teki omenapuille ja kriikunoille sekä kirsikoille hallaa. Ei tule hedelmiä, kun kukkia oli vain muutama. Yhden omenapuun sai kaataa pois, se oli ihan eloton. Tulppaanit ovat kärsineet samoin liljat, muutamat on tainneet kupsahtaa. Jonkinlaiset pienet toukat tai madot vaivaavat laukkoja, popsivat niitten varsia sisältäpäin, niin että koko kasvi näivettyy. Niitä on ollut ennenkin. Ilmeisesti sipulin kautta kömpivät varren sisään. Keisarinpikarililjan nuput näivettyi tyystin, harmi.
Perennat ehkä jäävät tavallista pienemmiksi, ellei jotain hurjaa pyrähdystä tapahdu vielä. Ei nyt sentään isoja tuhoja ole tapahtunut. Ruoho kasvaa kyllä kohisten, no problem! Olen hieman saanut selätettyä nurmikkoa...kyllä sen kasvu sitten hidastuu alkuinnostuksen jälkeen. Onneksi toukokuussa ei tarvinnut vielä ajella. Rikkaruohokierros alkaa olemaan lopuillaan...niilläkin sitä intoa riittää. En ole huomannut että luonnonkukkiin olisi kylmyys vaikuttanut, ehkä ne ovat sen verran kestäviä kuitenkin. Pihlajankukkia on valtavasti, ihan pienemmissäkin puissa. Saadaan paljon marjoja. Niitä pitää kerätä linnuille talveksi. Pihatyöt ovat siis kutakuinkin siistimistä; mitään projektia en ole ajatellut ottaa työn alle. Onhan siinä tarpeeksi. Kesäkukkia en ole vieläkään ostellut, ehkä ensi viikolla, jos hieman lämpenee. En aio paljon hommata. Ehkä mieluiten muutaman isokokoisen kuin paljon pieniä hörhelöitä. Tai, no, ainahan sitä innostuu kun pääsee kukkarunsauteen jonnekin kasvihuoneelle. Mieluimmin satsaisin monivuotisiin; kertakäyttökukat tulevat kalliiksi vaikka niin ihania ovatkin.  No jaa, ostin kyllä valkoisen kärhön ja minikiwin....ehkä pysyvät hengissä.

Kesätyttö

Köllöttelyä pensaan alla kun alkoi sataa...
....seurustelua pikkukavereiden kanssa..
Nämä kuvat tuli epäjärjestykseen, sillä ensin kaunokainen tuli tarkistamaan
syötävät. Kauranjyviä oli vain kourallinen, mutta pähkinät kelpasi joita olin
laittanut oraville...pienen lepotauon jälkeen sopikin jo poiketa naapurin
puolelle napostelemaan. Kukkapenkit ja mansikkamaa tarjoavat paljon
herkkuja. Naapuri ei oikein ymmärtänyt sitä ja ajoi daamin lähiniitylle, jossa
sainkin kivasti sitä kuvattua sen popsiessa luvallisia antimia. No, sehän oli
rankan kuvaussession jälkeen taas naapurin kukkapenkkiä hoitamassa ja
taas tuli lähdöt! Johan on! Kummallisia nuo ihmiset! Katselin sen touhuja
ja kieltämättä: naurattihan tuo....On se tasoittanut meikäläisen tulppaaneja ja
helmililjoja, mutta ollapa sille vihainen, ei onnistu.





20.6.2017

Kukkia tulee ja menee


Siperiankärhö luonnonhelmassa. Suomessa kasvaa vain
kolmessa paikassa luonnonvaraisena. Tällaisen haluaisin
mielelläni omallekin pihalle jos se vain menestyisi. Aika
kalliita ovat astiataimet.
Ojan pohjalla kasvaa näitä sieviä kukkasia, nimi on hukassa;
ehkä selviää. Mahtaisivatko kasvaa pihaolosuhteissa.
Myös tämä pensas on mysteeri...ei tietoa...kauniita pieniä kukkia ja
myöhemmin syksyllä sinisä marjoja.


Tietoja minusta


Olen syntynyt Kristiinankaupungissa v. 1963; jossa elelen ja hoitelen puutarhaa joka on pääasiallisin harrastus huhtikuulta siihen asti kunnes sataa ensimmäiset lumet. Muita harrastuksia ovat maalaaminen ja valokuvaus, hieman raapustelua silloin tällöin ja paljon haaveilua!! Meidät on kaikki luotu puutarhureiksi ja nauttimaan elämästä maan päällä; siinä voisi olla motto meikäläisellä!