13. toukokuuta

Sataa, tuuli huojuttaa hennonvihreälehtisiä puita, on hämärää, raikasta kyllä ja värit heleitä. Niin tyypillistä säätä toukokuussa. Vaan heti kun aurinko tulee esiin ja lämpenee, tuoksu on kyllä uskomaton. Joka paikka pursuaa vihreyttä, kukkasia toisensa jälkeen ilmestyy. Kevätkukkaset kukkivat kauan; varmaan ilmojen viileys on avittanut. Siirsin metsikköön valkovuokkoja n. puolisentoista viikkoa sitten ja siellä ne vain ovat, kuin ei mitään olisi tapahtunut. Hups! maisemat taisi vaihtua... Tuumin jos leviäisivät metsikköön jota olen siistinyt ja raivannut - käenkaalin ja sudenmarjojen kavereiksi. Sinne voisi syksyllä laitella kukkasipuleita, jotain sopivaa, ei mitään pinkkiä tulppaania esimerkiksi.  Odottelen vielä ruokamultalastia tulevaksi, ehkä ensi viikolla onnistuu. Parisen viikkoa sitten maa oli vielä jäässä ja nyt multa on sateen takia märkää, joten seulominen ei käy. No, eipä tässä varsinaisesti ole hätää. Pensaat ja puut tietysti olisi siirrettävä silloin kun niissä ei vielä ole lehdet puhjenneet. Lehtikuusen, haavan ja ruusupensaita sekä kriikunaa olen jo muutama viikko sitten menestyksellä siirtänyt. Joten, eiköhän kaikki suju mallikkaasti. Japanintatar ja kilpirikot odottavat maahanpääsyä, tuumin että nehän kasvavat isoiksi ja leviävät, niin saisi täytettyä pihan kaljuja kohtia. Ehkä jotain niittykukkaseoksia voisi kylvää tai sitten siirtää niitä pelloilta ja niityiltä. Nurmikon sijaan aion ison siivun pihasta antaa kasvaa ihan villinä..onpahan vähemmän ruohonleikkuuta. Varsinkin kun bioleikkuri eli kuusipeura on häipännyt maisemista; vaikka sille kyllä oli kuulemma maistunut ihan muut herkut naapurissa; sinivuokot ja krookukset eli ehkä se nurmikon sijaan olisi hoitanut meikäläisen kukkaistutuksia. Puuliljoja ruukkuun ja kukkapenkkiin;  niitten myötä on muhkeat tuoksut  taattu tulevaksi kesäksi. Ostin sinisen kärhön nimeltään Mr. President...no, sehän vaan sopii kun asun valkoisessa talossa. Sääliksi vain sinistä presidenttiä käy; tuuli ja sade riepottaa sitä. Asetin sen omenapuun katveeseen siniseen ruukkuun..ja se taitaa kylmästäkin jo sinertää...Ilokseni huomasi varjoliljan selvinneen kaivinkoneella ajelusta. Jos vain sipuli ja juuret pysyvät ehjinä niin eiköhän ne pärjää. Muutamia kesäkukansiemeniä kylvetty turvepenkkiin suoraan, purnukoihin kasvihuoneeseen  ja sisälle. Kurkuntaimet ja äskettäin esiin mullasta pullahtaneet maissit odottavat ulospääsyä, sijoituspaikka luultavasti kasvihuone, ellei myrskytuuli vie kotteroani mennessään. Eli ei tässä varsinaisesti mitään paniikkia ole. Kunhan loma koittaa otan kirin pihahommissa.