6. helmikuuta

Helmikuisen päivän kuvia pihalta. Linnut eivät mielellään suostu kuvattaviksi kun on pysyteltävä lämpimänä, ruokaa on etsittävä taukoamatta. Pakkanen kiristyy eikä ihan vielä näy lämpöisempää säätä. Aurinko kyllä hieman jo lämmittää. Onneksi pitkä tammikuu meni jo menojaan. Valo onkin ainoa keväisempi elementti. Hieman olen miettinyt mitä laittelen keväällä, kesällä. Jospa otan hieman kevyemmin. Ehkä tyyliin hieman kurkkuja viherkotteroon, jättikurpitsakokeilua...kesäkukkia...Vanhoja siemeniä on jonkin verran jäljellä; ne voi hyödyntää. Tuntuu etten saa edes idioottivarmoja kasveja onnistumaan, vaikeammista puhumattakaan. Jossain vika: liian kuivaa, liian märkää, liian kylmää, liian kuumaa? Viime vuonna laitoin siemenet itämään kuukalenterin mukaan, paitsi perunat jotka laitoin yläkuulla. Perunoitakin saa helpommalla kaupoista tai torilta joten...why bother? Jotain kuitenkin laitan kun on kiva hääräillä siemenien, mullan, taimien kanssa. Ikäänkuin vain terapian vuoksi. Jos keskittyisi vaan muutamaan elättiin, antaisi niille kaiken huomionsa? Paapoisi esim. jättikurpitsaa niin että se pullistuisi ennennäkemättömiin mittoihin? Voisin myös keskittyä laittamaan kasvimaata, joka on yhä edelleen aikamoinen sotkukeidas. Ehkä muutama lavakaulus johon laittelen....tjaah, siinä sitä taas ollaan! Ainakin pyrin saamaan ongelmakohdat setvittyä. Niitähän riittää. Kukaan ei sitäpaitsi tiedä millainen kesä on tulossa.