Syksy saapui, ihanaa! Mutta mihin meni kesä? Tai miten ihmeessä se meni sujui niin nopeaan...Onko niin että kun itsellä vauhti hidastuu kaikki muu tuntuu menevän nopeaan? Saattaa olla niinkin. Koskaan se ei ole näin nopeasti vilahtanut. Sinänsä suotuisat ilmat, joskin liian kuumaa. Se että satoi runsaasti on suuri plussa. Nyt on aivan ihanteelliset olosuhteet olla ulkona hommailemassa. Asteita 12-13 mikä on meikäläiselle sopiva lämpötila. 15 on jo hellettä...20 alkaa olemaan jo kidutusta...Virtaa on huomattavasti enemmän kun on viileää. Kasvitkaan eivät kuumuudesta pidä. Ehkä se näissä kesissä on ollut ongelma. Jos eivät suorastaan kylmästäkään pidä. Kova tuuli on se mistä mikään kasvi ei pidä. Katselen mielelläni ulkomaisia puutarhablogeja tai videoita joissa on ehkä ympäri vuodenkin valoisaa, lämmintä. Ei tarvitse riipiä ja kiikuttaa kasveja talveksi minnekään suojaan vaan ne saavat olla möllöttää niillä sijoillaan kesät talvet. Täällä saa aloittaa tavallaan aina uudestaan keväällä kaiken alusta asti. Ja koko pitkän pimeän kauden saa napottaa sisällä ja odotella että pääsee pihahommiin. Niin, en sitten tiedä olisiko se ainainen kesäkään mukavaa. Toisaalta kyllä mutta kevättä ei mikään voita, eikä myöskään syksyä. Talvi on melko kaamea pimeytensä ja karmeitten liukkaitten keliensä takia. Jaa-a...molemmissa on hyvät puolensa. Silti hieman haikeaa joskus laittaa kesä pakettiin kun on juuri päässyt vauhtiin. Kaikkea ei voi saada! Tänä kesänä olen innostunut raivaamaan puskia pois, ym. Kasvimaan raivausta kun se on totaalisesti villiintynyt. On varsin hölmöä laittaa kasveja jotka leviävät ihan hillittömästi. Viiruhelpi, koristevattu, konnantatar...muunmuassa ne. Kaamea homma päästä eroon. Kasvimaalle olen raivaamassa pientä tilkkua mansikoita varten. Kokeilin Korona- merkkistä mansikkaa kasvihuoneessa, pari mansikkaa tuli...aion siirtää ne siis kasvimaalle syksyn aikana. Kätevää on käyttää raivaus- ja hävityskonstina pahvia sekä mustaa muovia ym. Ikävien kasvien päälle pahvia, kyllä ne kuupahtaa. Sen päälle multaa...tai antaa muovin olla jonkin aikaa että kuolevat valon puutteeseen. Parhaassa tapauksessa vuoden tai kaksikin. Kaivaminen lapiolla on kovaa hommaa ja jyrsin liian raju vekotin. Vaikka joskus kyllä joutuu lapiotakin heiluttamaan. Talikko on oikeastaan parempi. Ongelmakasvien hävitykseenkin olisi sopivat ajat jos seuraa kuukalenteria. Nuo vanhat konstit on hyviä. Ruohon leikkuu vähenevän kuun aikaan ja suuri kitkemispäivä, jne....jippoja on paljon. Jokatapauksessa hommat pihalla ei ainakaan vähene...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti