29.4.2022

29. huhtikuuta

Huhtikuu on päivää vaille mennyttä aikaa! Apua...mihin kevät on mennyt..ei ainakaan blogin päivittämiseen. Ehkä lähinnä vain ihmettelyyn. Aina huhtikuu on hieno, mutta nyt se on ollut melko kylmä ja tuulinen, lukuunottamatta muutamia tosi lämpöisiä päiviä. Lumet katosivat hyvin nopeaan kun ensin tuntui ettei siitä pääse eroon koskaan. Vieläkin on lumiläjiä varjoisissa paikoissa, ei kuitenkaan omalla pihalla. Pihaa on saanut siivota, haravoida, roskia poltella. Hyvin tavanomaisia hommia tähän aikaan. Kaikki talvehtineet ruukut olen tuonut päivänvaloon, saunatupaan asti. Tänään kampesin daalia ja gladioluslaatikot ulos tuulettumaan aurinkoon. Suunnittelen laittavani ne seuraavana viikonloppuna mullan alle. Työn alla on siemenien kylvöä...hieman ehkä myöhässä joittenkin kanssa, mutta ehkä annan olla sisällä vähän pidempään. Perinteiseen tapaan istuskelen ulkona tarkkailemassa lintujen kevät-touhuja. Punarinnat saapuivat jo ...rautiaista odottelen, samoin peukaloista. Pian saapuu kirjosiepot. Sepelkyyhkyt on viehättäviä...Kevät on siis sujunut hieman laiskanpulleasti mutta olosuhteet ja maailmantilanteen huomioon ottaen melko hyvin. Kaikki eivät saa viettää kevättään suotuisissa olosuhteissa tai ollenkaan...me täällä vielä ainakin jotenkin. Olkaamme kiitollisia siitä.
 

Ei kommentteja: