26. tammikuuta

Joku on ahkeroinut lahoavan koivun
parissa. Palokärki todennäköisesti.

Kallio-imarteet metsäpuutarhassa.

Tammikuu alkaa olemaan loppusuoralla. Valoisa aika on jo lisääntynyt oikein mukavasti. Pian on illat valoisia jolloin voi ulkoilla ja jotain hommailla pihallaan. Piha on täynnä oksia ja roskia myrskyjen jäljiltä. Odotan että tulisi sopiva päivä poltella niitä. Nyt ei liene maastopalojen vaaraa. Ehkä tulee talvisempi talvi lumineen ja pakkasineen. Vielä ehtii. Kolme kuukautta ovat vielä hyvin talvisia. Valo on keväistä, kepeää. Linnut aloittelevat varovasti, tunnustellen laulelunsa. Eilen oli oikein mainio pihabongauspäivä. Viherpeippoja sekä vihervarpusia pörähti pihaan ensimmäistä kertaa tänä vuonna. Kun olin saanut tulokset ilmoitettua näkyi myös peippo. No, ensi vuonna taas uudestaan. Neljä oravaakin oli tullut ruokailemaan, pienen nahistelun saattamana....Linnut ja oravat sekä isommat nelijalkaiset eivät taida pahemmin kärsiä leudosta talvesta mutta siileille tämä voi olla huonompi homma. Sekä kaikenlaiset ei niin mukavat örkit lisääntyy: punkit, ym. Sydän särkyneenä olen seurannut Australian tilannetta. Kuukausia kestäneet maastopalot ovat saaneet niin paljon tuhoa aikaan. Yli miljardi eläinuhria on miljardi liikaa. Jos joku väittää ettei ilmastonmuutos ole tosiasia on hän joko tyhmä tai tietämätön tai molempia. Meidän maapallokotimme todella itkee tällä hetkellä pahojen,itsekkäiden, ahneitten ihmisten kynsissä. Vain hetkinen vielä ja...sitten asiat on toisin. Sitä odotellessa.