Iloisia veikkosia pihalla ja luonnossa

Pihalla ja luonnossa tapahtuu niin paljon ettei oikein tahdo mukana pysyä. Kuvia tulee räpsittyä ja välillä täytyy hieman purkaa sumaa.  Pihahommat jää välillä odottelemaan kun on tehtävä pyrähdyksiä luontoon. Tämä on sitä aikaa että niin lyhyessä ajassa tapahtuu niin paljon. Joka paikkaan olisi ehdittävä.. ja sehän on mahdotonta. Mitä enemmän tulee ikää sitä enemmän alkaa luonto kiinnostamaan ja kaikki muu tuntuu toisarvoiselta.  Myös pitkä ja pimeä talviaika tekee sen ettei juurikaan sisällä könöttäminen maistu. Onneksi hyvä että välillä on sadepäiviä: saa tiskattua ja mökkinsä imuroitua! Pihalla vierailijoita riittää: ruokin vielä lintuja ja oravia sekä neiti Bambia omenilla. Myöhäinen ruokinta mahdollistaa sen että näkee myös lintujen poikasia. Siilet saapuivat kaksin kappalein: missä ovatkaan talvehtineet. Nyt niitä näkee jo päiväaikaankin. Nälkä on kova. Tänään oli yksi ruokakupilla kun tulin töistä, joten sain ensimmäiseksi kiirehtiä sille sapuskaa. Koko kippo mussutettiin tyhjäksi. Käytän kertakäyttölautasia; ne on helppoja, saa vain nakata likaiset roskiin. Lienee hygienisempää. Vettä on tarjolla kaikille kavereille, se on tärkeää kun sitä ei erityisen paljon ole luonnossa. Yön hämärissä n. 00.30 supi kävi köhnimässä ruokintapaikalta Bambille laittamani omenanlohkot - yhden kerrallaan se haki ja meni kauemmas syömään! Aikamoinen epeli! Hyvin vikkelään se toimi. En ole nähnyt pihalla metsäkauriita enää, joskin eilen illalla fillarilenkillä näin sarvipäisen kaverin kipittelemässä lähistöllä. Ehkä ne käyvät hämärissä katsomassa jos jotain hyväskää löytyy....