25.8.2018

25. elokuuta

Aimo annos syksyä elokuun lopulla. Ihanaa kullanhohtoista valoa, kosteutta tuulessa joka irrottaa yhä enemmän lehtiä kuivuudesta toipuvaan maahan. Mukavasti paikattu vedenpuutetta ja lisää on tulossa. Nyt sitä sitten tulee ja tulee. Onneksi näin. Olin jo melko varma että tulee pakkanen kuivaan maahan. Nyt onkin hyvä idea haravoida lehtiä paljaisiin kohtiin nurmikolla, ajella vielä koneella silpuksi niin tulee mainion luonnollinen lannoite. En tosin muutenkaan haravointia juurikaan harrasta. Polut, ajotiet, rappujen edustat ym. paraatipaikat vaan. Kuka luonnossa haravoi?  Siinäpä miettimistä. Linnut ja muut pikkuotukset löytävät muhevia matosia ja toukkia lehtien alta. Hauskaa seurata rastaita lehtien pöyhimishommissa, siinä sitä on kunnon meininki kavereilla! Syksyn lintuja saapuu hiljalleen suunnittelemaan muuttoa. Punarinnat, vihervarpusia, muutamia mainitakseni. Odottelen pihalle pähkinähakkeja ruokailemaan. Ilahduttavasti kaikenlaisia vipeltäjiä liikkuu; uusiakin tuttavuuksia. Toissaviikolla pelastin lepakon (pohjanlepakko ilmeisimmin) vesisaavista, poloinen räpiköi siellä siivet levällään, kastuneena. Otin sen pahvilaatikkoon saunatupaan kuivumaan ja lepäämään koitoksesta. Se oli todellakin itsensä kuivannut ja päättänyt häipyä ASAP! Töistä tullessani laatikko oli tyhjä...en ehtinyt ottaa kaverista kuvaa. Harvemminpa niihin saa tutustua ihan lähietäisyydeltä. Mutta mukavaa jos niitäkin on liikkeellä. Joskus näkee niitten lentävän hämärissä. Ainakin yksi siileistä käy, oletan..sekin niin myöhään ettei näe. Pikkusiiltä ei ole näkynyt puoleentoista viikkoon; ehkä hän on seikkaillut muualle. Kunhan järjestää hyvät oltavat talveksi itselleen. Ehkä se vielä pihaan tupsahtaa. Täplikäs kaverini käy miltei päivittäin popsimassa ainakin omppuja, sillä nyt on kaura loppu. On odotettava että ehkä myöhemmin saa. Kaura on sen suurta herkkua; karkkia sille, oletan. Mokomakin herkuttelija.
Luonnossa on tietenkin vielä kaikenlaista popsittavaa. Sienet loistavat poissaolollaan. Ehkä tulee vielä myöhemmin. Muutamia kriikunoita, ehkä kourallinen karhunvattuja. Hansaruusut aloittivat uudelleen kukkimaan, ehkä jotkut muutkin vielä innostuvat nyt kun saimme vettä ja lämpöäkin ehkä riittää. Syksy on vallan upeaa aikaa. Jokseenkin kaamean kesän jälkeen oikein tervetullut raikas jakso.

Ei kommentteja: