Pikkuinen Piparminttu-vaavi on tallella ja melko hyvinvoiva. Tänään hänet punnittiin. Painoa 150 grammaa!  Ei hurjan painava, mutta toivottavasti noususuunnassa paino. Syksyllä pitäisi olla sellaiset 600-700 gr. että pärjää talven yli.
Eipä kaveri kovin punnituksesta pahastunut, sai tietysti ensin syödä mussuttaa. Kameran objektiivi vei mahdollisen pahan mielen mennessään; se oli kovin kiinnostava, piti ihan läheltä tutkia! Sitten pienen nuuskuttelun päätteeksi olikin jo mukava köllähtää yrttien katveeseen.  Sillä aikaa tutkailin sen pesää ettei siellä ole ikäviä yllätyksiä mutta kaikki tuntui olevan ok. Vien vielä raastettua omenaa, siinä on ainakin nestettä jota se tarvitsee. Aamulla laitoin banaanin paloja, ne oli maistuneet. Ikävä puoli on ampparit, niitä parveilee sen ruokakupilla tiuhaan.  Veikkaanpa ettei kovin kauaa mene kun pikkukaveri lähtee kauemmas tutkailemaan avaraa maailmaa.  Toistaiseksi yrttipenkki on turvallinen paikka. Kunpa hän pärjäisi, olisi todella upeaa kun siilet palaisivat pihaan. Niitä on muutenkin niin vähän, että täytyy tehdä kaiken mitä pystyy että niitä olisi paljon enemmän. Kaikki eivät valitettavasti näe asioita niin.