4.2.2018

4. helmikuuta

Vihdoinkin on valoisampaa, helmikuu tuo aina auringon mukanaan. Ehkä tuo pakkaskausikin hellittää, vaikka helmikuu onkin vuoden kylmin kuukausi. Mietin miten pieni alivuokralaiseni eli siili jolla on talvipesä rappujen ylätasanteen alla, pärjäilee näin suhteellisen kovilla pakkasilla. Lisäsin sen pesän päälle havuja. Vain 50 % talvehtivista siileistä selviytyy yli koko pitkän talven. Toivon vaan että hyvin sujuu, sen näemme huhti-toukokuulla. Myös linnuilla ja muilla on kovat oltavat koska tuuletkin ovat niin hyytäviä. Pihalla on aina runsaasti rusakoitten, kauriitten ja peurojen jälkiä ja joskus päivällä saattaa vilauksen nähdäkin. Oravat pysyvät lämpiminä nahistellessaan keskenään ja varmaan oikein kovilla pakkasilla vain kököttelevät pesissään suojassa säästäen energiaa. Pähkinähakit loistavat poissaolollaan, vaikka niitä täälläpäin liikkuukin; n. 5km säteellä käy ruokintapaikoilla. Pyrstötiaisia ei ole näkynyt myöskään ja puukiipijät ovat poissa, elleivät sitten pysyttele jossain metsän suojissa. Sitä itsekin mieluusti pysyy sisätiloissa, ulos vaan kun on pakko ja tietysti pieniä spurtteja että saa happea ja kameraa on ulkoilutettava, tuota mekaanista lemmikkiä. Mitään viljelypuuhia en ole edes erityisemmin suunnitellut. Muutamia siemenluetteloita on tullut. Huomasin että Hyötykasviyhdistyksellä on myös nettikauppa, joten sieltä tilaan siemenet tällä kertaa ( jos nyt vähän mainostan...), koska näkyy olevan hinnoiltaan kukkarolle sopivampia kuin nuo  muut vaihtoehdot. Miksi ostaa kalliita siemeniä jotka eivät monesti edes idä? Tämä meidän pitkä ja pimeä talvi aiheuttaa sen että on todella vaikeaa saada pysymään hengissä joitain erikoisempia kasveja. Kun se kesälläkin on hankalaa. Ainakin viime kesän kasvatukset epäonnistui viimeisen päälle. Tiedä sitten millainen kesä on tulossa, tuskin kovin lämmin...joten...kasvatukset kyllä sen mukaan. Jos näin ikävän synkeän ennustuksen voi sekaan heittää. Pakko sitä on silti jotain laitella. Muuten tulee vieroitusoireita! Eihän sitä tiedä...saattaa tulla hyväkin kesä, eivät ihmiset ennustella osaa..sen näkee jo sääennustuksistakin, pieleen menee useasti!

Ei kommentteja:

Tietoja minusta


Olen syntynyt Kristiinankaupungissa v. 1963; jossa elelen ja hoitelen puutarhaa joka on pääasiallisin harrastus huhtikuulta siihen asti kunnes sataa ensimmäiset lumet. Muita harrastuksia ovat maalaaminen ja valokuvaus, hieman raapustelua silloin tällöin ja paljon haaveilua!! Meidät on kaikki luotu puutarhureiksi ja nauttimaan elämästä maan päällä; siinä voisi olla motto meikäläisellä!