19.11.2017

Ruskeaa kultaa

Tuumin että on haettava ainakin pionille hevosenkakkaa. Piti esim. liljoille laittaa,
koska olisi hyvä syksyllä ne lannoittaa. Varsinkin kun ne niin huonosti kukkivat
kesällä. No, jospa keväällä edes saisi sen tehtyä. Pioni sai puoli säkillistä muhevaa,
hyvin palanutta kakkelia. Enempää en saanut fillarilla tuotua. Jos maa pysyy vielä
sulana, teen kakanhakuretkiä sillointällöin. Marraskuu on mitä mainioin kuu tehdä
pihatöitä jos on lauhaa ja lumetonta, tietenkin. Juurikin hevosenlanta, kompostori-
mössö ja mitä mössöjä kukin nyt pusaileekin, olisi hyvät levittää uuden kuun
 aikana. Sanovat ne jotka asiasta enemmän tietävät. Parhaani yritän, mutta tuo pimeys
haittaa harrastustoimintaa jonkinverran. Jospa joulukuulla vielä olisi lauhaa ja maa
sulana, niin sitten taas uusi retki hevoslaitumille. Kaksi pollea katseli meikäläisen
touhuja hyvin kiinteästi, varsinkin kun en ehtinyt seurustella niitten kanssa.
Miten epäkohtelias otus, ne varmaan tuumivat....me tehtailemme ensiluokkaista
lannoitetta eikä edes kiitetä! Olin niin tohkeissani tästä ruskeasta kullasta, että
kaikki kohteliaisuus unohtui. Yritän olla fiksumpi ensi kerralla.
Siinä nyt pioni kököttää kakalla kuorrutettuna....toivottavasti hän kukkii
ensi kesänä intoa puhkuen.

Ei kommentteja: