21.10.2017

Iloa ja huolta pikkukavereista

Pieni ystäväni on käynyt syömässä muutamana päivänä, parisen kertaa päivässä, ehkä useamminkin. Arkisin ei vaan pääse
tarkkailemaan sen hommia kuten viikonloppuisin. Torstaina aamulla se ilmestyi ja sillä oli molemmissa kyljissä tai sivuilla verta. Olen miettinyt pääni puhki että mitä on sattunut. Onko se loukannut itsensä johonkin, onko jokin eläin tai isompi lintu yrittänyt napata sen, olisiko kyseessä syyhypunkki jolloin se olisi raapinut ihon rikki? Verta ei onneksi vuoda ja kaveri on muuten hyvinvoiva ja syö reippaasti. Se ei kuitenkaan raaputa itseään, mitä se tekisi jos sillä olisi syyhypunkki. Hain apteekista eläimille tarkoitettua haavasumutetta. Onnistuin toiseen kylkeen suihkauttamaan. Sitten tuumin etten häiritse sen syömäpuuhia enempää. Jos haavat on kuivuneet, ok. Syyhypunkki olisi todella huono juttu, koska se aiheuttaa kapin. Siileillä voi olla myös, kuten kaikilla luontokappaleilla kirppuja, loisia, ties mitä ja ovat pieninä möngertäjinä alttiita jos jonkinlaisille vaaroille. Harakoitten tiedetään nokkaisseen siiliä, joten ei sekään ole pois-suljettu. Pihalla liikkuu useita harakoita ja ne voivat olla tosi agressiivisia. Käyhän ne pikkulintuihinkin käsiksi. Olen ollut ja olen huolissani, mutta koska se on muuten pirteä, niin ei ehkä ole mitään vakavaa. Nyt tiedän aivan varmasti että se aikoo talvehtia rappujen alla. Sen pesä on kuormalavan alla, jonne se on kerännyt lehtiä ja kuivaa heinää. Avitin sitä laittamalla pupunruohoa lisäksi. Vielä lisää sitä ja havuja, niin toivomme että se pärjäilee kevääseen. Onneksi huomasin sen aikomukset! On ne niin salavihkaisia puuhissaan....Kunpa kaikki sujuisi hyvin ja keväällä pesästä kömpisi nälkäinen siili!

Ei kommentteja: