16.8.2016

16. elokuuta

Kesä vaihtui syksyyn kuin kylmiä, luisevia sormia napsauttaen...myrskytuulien ja rankkasateitten myötä. Värimaailma alkaa hiljalleen muuttua ruskehtavaksi, keltaiseksi ja kukat ja muut kasvit retkottavat märkinä tai katkeavat tuulessa. Kuivan kauden jälkeen vesi on kyllä enemmän kuin tervetullutta, alkoi jo olla varsin nuupahtanutta kasvusto paikoin; kovien tuulien vielä kuivattaessa lisää. Kesäkukkasia on jo saanut kerätä pois; varsinaisia syyskukkia en vielä hanki, nekin menee huonoiksi sateen murjoessa. Odottelen kauniita syys- ja lokakuun päiviä. Elokuu on ehkä sateinen loppuun asti. Kesä oli kieltämättä erikoinen, kylmää ja kuumaa ja kosteaa vuoronperään ja sikinsokin. Silti, omalla oikukkaalla tavallaan ihana. Jotkut onnistuivat paremmin kuin toiset. Jos jotain tulee paljon niin omenia ja marjoja! Yksivuotiset ja perennat ovat hieman kärsineet, paitsi syyskukkijat onnistuvat ehkä paremmin. Myöhemmin syksyllä näkee miten muut onnistuvat tuottamaan satoaan mm. maissit ja viherkotterossa eläjät. Sain jo ainakin yhden muhkean kesäkurpitsan, onhan sekin jo jotain. Linnut alkavat olla pian valmiita muuttamaan etelänmaille; vielä eilen näin pari tervapääskyä liitelemässä korkealla, lystikkäitä punarinnan poikasia tai nuorisoa jo, hippailee siellä täällä tiksuttaen, sepelkyyhkyn näin - toivottavasti pihallani vieraillut pariskunta selviää elossa pitkästä matkastaan etelään, ilman että joutuvat metsästäjien ampumiksi. Mitä hyötyä niitten ampumisesta on?? Tai miksi ihmiset ovat niin ärsyyntyneitä valkoposkihanhiin ja merimetsoihin? Kauniita ja upeita lintuja. Tappaminen ja kiduttaminen on näinä aikoina suurta hupia- niin aikuisille kuin lapsillekin. Nyt ymmärrän miksi siilejä ei kovin paljon enää näe. Kuten uutisista saimme jokin aika sitten lukea, aikuisten esimerkkiä seuraten alaikäiset tappoivat viattoman pikkusiilen. Ihmisten tappamisesta nyt puhumattakaan. Elämme surullista aikaa, surullista ja säälittävää ja samalla raukkamaista. Ihmisten moraalittomuus, tunteettomuus, raakuus, kyynisyys, välinpitämättömyys, negatiivisuus on ihan huippulukemissa. On hienoa tietää että tämä surullinen jakso ihmiskunnan historiassa on vain väliaikaista. On vain yritettävä nauttia kauniista, positiivista asioista ja ihmisistä, koska heitäkin onneksi on. Antaa ajatusten askarrella kaikessa myönteisessä, puhtaassa, koska se on mielenterveydelle ja sitä kautta fyysisellekin terveydelle hyväksi. Se ei ole aina helppoa, mutta ei se mahdotontakaan ole. Puutarhaharrastus on yksi parhaista tavoista terapoida itseään. Se ei poista ongelmia, mutta mieli pysyy valoisammalla puolella.

Ei kommentteja: