14.4.2015

Uusi ystävä.

Eilen alkuillasta pihan poikki hippaili sievä olento; kuusipeura oletan. Natusti mennessään ruohontupsuja. Myöhemmin se tuli uudelleen, suunnisti ruokintapaikalle; ilmeisesti käynyt ennenkin kun reitti oli selvä. Se naposteli kauranjyviä..nuuhkaisi auringonkukansiemeniä vaan ei kelvannut. Napsin kuvia ikkunasta. Tuli hyvä syy pestä ikkunat... Se kuunteli tarkkaavaisesti ääniä muttei varsinaisesti erityisen säikky ollut, johtuuko sitten siitä että se on vielä niin kakara. Syötyään n. tunnin verran se siirtyi naapurin nurmikolle..söi verkkaisesti sieltä täältä ruohoa ja köllähti vaakatasoon sopivaksi katsomaansa paikkaan!!! taisi tulla massu täyteen. Tänään aamulla kun tein lähtöä töihin se makasi samassa paikassa, pää retkottaen..olin saada sydärin!! lähestyin sitä, näin toisen korvan liikkuvan...se oli siis elossa! juttelin sille ja se poloinen säikähti niin perusteellisesti, hyppäsi ylös ja kipitti muutaman metrin poispäin. Se oli vain niin syvässä unessa ja sitten joku muori tulee herättämään kesken makeitten unien! Pelästyin vain sen olevan kuollut tai sairas. Juttelin sille rauhoittavasti ja menin poispäin....hain lisää kauraa ja kameran ja yritin ehtiä ottamaan pari kuvaa. Mieluiten olisin jäänyt kotiin seuraamaan sen puuhia. Se jäi kasvimaalle maistelemaan  unenpöpperöisen näköisenä vihreitä kasvinosia. Suoriuduin kotosalle niin nopeasti kuin pystyin ja siellähän se oli....köllötti kasvimaalla!! Ehkä se tuumi ettei kannata kovin kauas lähteä kun on evästä ihan sorkan ulottuvilla. Se hipsi kuitenkin niitty- ja metsikkökaistaleen suojiin kun pihalla alkoi olla enempi liikettä ja actionia. Se vaikuttaisi olevan vasa, mutta en ole ihan varma; ajattelisin sen olevan kuitenkin tyttö. Illalla ei näkynyt ruokintapaikalla, ellei se tule vasta pimeän tultua. Mutta miten kaunis!! Uteliaana se katselee ihmisiä, ei ryntää karkuun suoraapäätä. Varovainen kyllä ja parempi niin. Kaikki ihmiset kun ei kunnioita ja kohtele hyvin luontokappaleita. Asia jota on hyvin vaikea ymmärtää. Eläimet ovat niin kauniita ja jotenkin niin viattomia. Toivottavasti se ilahduttaa vierailuillaan vielä useasti...

Ei kommentteja: