vanhoista tavaroista " uutta ", sisustaa pihaa
enemmän ja vähemmän ruostuneilla romuilla.
Jotkut " näkevät "; se vain on niin. Ihanaa, kun
kun heitäkin on olemassa. Ei kaikkien pihojen
tai kotien tarvitse olla samanlaisia;
kun meidän ihmistenkään ei tarvitse olla kuin
yhdestä tuubista puserrettavaa massaa. Ja jos joku alkaa sanelemaan mitä puutarhaan saa kuulua, mitä ei..njaa-a, se on jo epäilyttävää.
Ja eikös olekin hauskaa kun meillä Suomessa on talvisin vähän synkeää, niin voi antaa edes
ruosteisten rojujen ynnä muitten lisukkeitten
kukkia? Mielikuvitusta vaan kehiin!!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti