lunta sateli kevyeksi peitteeksi.
Siihen loppuivat pihatyöt, into ei. Vuosi sitten tähän
aikaan pystyi haravoimaan ja siistimään pihaa. Vaikka melko pitkään nytkin sai hääräillä; milloin vain valo antoi myöten. Mielellään sitä jotain tekisi; tönköt talvivaatteet ja jäätynyt maa ovat vain esteenä. Nyt kasvatetaan vain mielikuvituskukkia, ikkunoilla pakkaskukkia....
Talvipäivän seisauksen jälkeen valo muuttui erilaiseksi; se on mielenkiintoinen ilmiö. Ei enää sinisiä hetkiä ja yöllä taivas ei ole läpitunkemattoman musta. Atmosfääri on jotenkin kirkkaampi ja laajempi. Aurinko on esillä useammin ja se jo hieman lämmittää kasvoja ulkona liikkuessa..miten ihanaa! Ulkona löytää vaikka mitä kaunista jos osaa pysähtyä katsomaan: lumesta törröttävää siemenkotaa, jäätyneitä pihlajanmarjoja, huurtuneita ikkunoita .....
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti