8.4.2014

8. huhtikuuta

Miten hurjaa vauhtia tämä ihana huhtikuu meneekään. Voisipa vähän hidastaa, että ehtisi nauttia jokaisesta hetkestä ja tunnelmista joita se tuo tullessaan. Tänään erinomaisen kaunis päivä, 10 astetta. Pakko päästä illalla ulos, vaikka työpäivän jälkeen fiilis on kuin olisi kaksi vasenta jalkaa. Silti, tunninkin puuhailu virkistää ainakin henkisesti ja saahan siinäkin ajassa aikaan kaikenlaista kun ei hosu, vaan nauttien tekee sen "vähänkin" minkä tekee. Sain kellarista loputkin ruukut ulos, ensin tietenkin valoisaan saunatupaan, jos ei ihan jaloittelemaan niin ainakin totuttelemaan valoisampaan olotilaan. Suurin osa pärjäsikin hyvin kellarissa olosta. Hengissä ovat mm. sininen verenpisara, keltainen kärhö, stevia, bambu, osa pelargoneista. Pian on keksittävä daalioille paikka, missä saavat kesänsä viettää. Ajattelin tehdä niille oman turvepenkin missä asustella kesän, saa varmaan pian sen toteuttaa jos aikoo ehtiä. Muuten olen suhtautunut varsin rennosti pihapuuhiin, lähinnä se on ollut kahvikupposen parissa haaveilua pihakeinussa, suunnittelua. Sisälläkään en ole hätäillyt siementen parissa, ainoastaan tomaatit ja kuuköynnöksen taimet ovat jo terhakoita; muut siemenet laitan hissuksiin itämään; muuten niistä tulee vain turhan luiperoita. Tomaatintaimet huojuvat Miles Davisin tahtiin; jazz on ehdottomasti huhtikuun musiikkia, kevätmusiikkia - paitsi ulkona kuunnellaan vain linnunlaulua. Mitähän on tuuminut edellä mainittu hurjan näköinen ukkeli kun on säveltänyt sellaisen teoksen kuin Backyard Ritual. Lieneekö harrastanut puutarhailua hänkin..tiedä sitä, mutta jokin yhteys musiikilla ja kasvien viihtymisellä lienee?

Ei kommentteja: