28.10.2020
26.10.2020
26. lokakuuta
Vettä sataa räimimällä, mutta on siitä jotain hyötyä: kaivamani kosteikko oli täyttynyt vedellä! Harakka käväisi pesemässä naamansa sen äärellä. Huomasin että olisin voinut kaivaa leveämmäksi. Eihän sen syvä tarvitse olla. Ehkä jos sää jatkuu lauhana voi hyvinkin kaivella. Kunhan saa kaikki muut syyshommat laiteltua pois. Kosteikon kasveja on tällä hetkellä keltaiset kurjenmiekat, 2 erilaista osmankäämiä, kalmojuuri ja ruttojuuri. Keväällä sen näkee miten ne lähtevät kasvamaan. Kun veden saisi pysymään, mutta se riippuu siitä miten kuivaa tulee. Pihalla on vielä hommaa: daalioitten kaivuu sisälle, kaikki ruukut pannariin, siistimistä ym. Ehkä laittelen vielä yhden ruokintapisteen lisää lahopaikalleni metsäkauriille ja muille. Ruokailijoita riittää yllinkyllin. Pihalla on vieraillut sellaisiakin lajeja joita ei ihan joka päivä näe: peukaloinen, mustapääkerttu, harmaapäätikka ja pähkinänakkeli joka ehkä voi jäädä talveksi, se on nyt ollut viidettä päivää. Pihan laittelut rajoittuu vain viikonloppuihin koska nyt alkoi parin kuukauden pimeä kausi. 8 viikkoa talvipäivän seisaukseen ja tietenkin jos lunta tupruaa paljon sekin jo sanelee ehtoja sille mitä tehdään. Lumitöitä! Mielenkiintoista nähdä miten käy.
25.10.2020
24.10.2020
Pähkinänakkeli
17.10.2020
11.10.2020
10.10.2020
10. lokakuuta
Talitiainen toipuu pään kolauttamisesta ikkunaan. |
Hieman erilainen lokakuu kun on kovin lauhaa, sateista, tuulista. Silti syksy on hienoa aikaa. Niin inspiroivaa kun se saa ajatukset tulevaan kevääseen. Syksy on seuraavan kesän valmistelua. Kukat ovat kukkimisensa kukkineet, muutamia rohkeita vielä yrittää. Ensi viikon tuleva kylmyys kyllä vie sellaiset intoilut mennessään. Keräsin pois vihreät tomaatit hoophousesta, eipä ne punerru enää siellä. Niitä tuli muuten paljon, eivät vaan jaksaneet kypsyä. Ensi keväänä kokeilen ehdottomasti viipaleidätystä. Mielenkiintoista nähdä miten maa-artisokat viihtyvät uudessa paikassa. Olisi kiva saada niitä ruoanlaittoon, herkullisia kun ovat. Syyshommia laitellaan taas ehtimisten ja jaksamisten mukaan. Lunta saisi sataa sen verran että se peittäsi kevyesti maan. Lumen mukana tulisi lannoitteita ja kosteutta, joitten puutteen kyllä huomasi tänä kesänä. Lumettomuus on helppoa, mutta hieman luonnotonta näillä leveysasteilla. Joskus lokakuussa on jo täysi talvi ollut, nyt lämpöisä päiviä: 14-16 astetta! Tänään amiraaliperhonen vielä löysi tiensä viimeisille daaliankukkasille...Pihalla on kovasti elämää, siitä monet linnut ja oravat pitävät huolen.Kolme pähkinähakkia touhuaa aamusta iltaan; närhet ja muut veikkoset hakevat syömistä ja kätkettävää urakalla. Siitä voisi päätellä että tulee hieman talvisempi talvi kuin viimeksi oli. Muutamat linnut eivät ole vielä lähteneet etelänmatkalle; punarintoja tiksuttelee, peukaloinen hyppeli toissaviikolla pyrstö pystyssä. Kurjet, joutsenet ynnä muut vielä odottelevat ilman kylmenemistä. Söderfjärdenissä näkyi kiuruja vielä. Oli uskomatonta kuunnella niitten laulua! Lokakuussa! Aivan kuin olisi ollut huhtikuu...
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)