Hipsuttelua ja haravointia hämärän rajamailla

Kuu nousi upean oranssina alkuillasta. Tyyni sää, hämärä alkoi hiipiä ja silloin alkavat
hipsuttelemaan metsän eläjät...en saanut selvää oliko metsäkauriita yksi, kaksi vai kolme,
mutta ainakin yksi valkoinen peppu loisti hämärässä. Ne tai hän eivät oikein huomanneet
kun verkalleen haravoin ja vein kärryillä lehtiä ja oksia puutarhajätekompostoriin....olivat
hieman miettiväisiä sen suhteen että mikäs tuo olento on....Kuiva heinikko vain kahisi ja
rapisi niitten sorkkien alla. Menivät takaisin menosuuntaan. Hetken kuluttua kuului käheää
haukkumista; en sitten tiedä oliko se supi vai kauris joka haukkui. Metsäkauriilla on myös
erikoinen ääni. Kuitenkin hämärät, tyynet myöhäissyksyn illat ovat upeita. Pitäisi ihan
enemmän harrastaa sitä että ihan hissukseen liikkuu  ennen pimeän tuloa, voi nähdä ja kuulla
kaikenlaista mitä ei valoisaan aikaan koe. Vein metsikönpuoleiselle ruokintapisteelle kauraa,
ehkä metsäkauriit hipsivät sinne kun maailma rauhoittuu.