7.9.2017

Eläimellistä menoa

Pilkullinen ystäväni piipahti pitkästä aikaa pihamaalla. Oli alkuilta ja alkoi jo hieman
pisaroida vettä. Katse osui johonkin punaruskeaan vihreän seassa...Bambihan se oli!
Hän oli tälläkertaa valinnut ruokalistalta kaksi isoa ja muhevaa lehmäntattia popsittavaksi.
Naapurin katti oli piiloutunut ruohikkoon aivan lähellä, litistynyt kauhusta kankeaksi ja
meikäläisen nähtyään se traumatisoitui entisestään. Villiä meininkiä vihreässä viidakosssani.
Bambi siirtyi varsin suvereenisti naapurin puolelle jatkamaan jälkiruoan pariin.
Harmillista että omenia tulee nyt tosi vähän, ei nyt herkutella tänä syksynä, en minä eikä
pilkulliset kaverit. Ostan halpoja omppuja kaupasta kaiken varalle, myös mustarastaat napostaa
mielellään omenia, jahka alkavat enemmmän vierailla.

Ei kommentteja: