30.6.2015
23.6.2015
Ensimmäinen kesäinen päivä
Bioleikkuri in action! |
Bambi-ystäväiseni poikkesi pikaisesti kurkkaamaan olisiko pihallani sille leikkikaveria. Ei nyt tällä kertaa valitettavasti ollut. Harmillista, koska se selkeästikin kaipaa seuraa. Ja se ymmärtää että en pysty juoksentelemaan ja hyppimään..vaikka mieli kyllä tekisi. Se kyllä tuli aika lähelle je oli tavattoman ystävällisen näköinen. Hetken naposteltuaan suuntasi naapurin puolelle, ehkä siellä oli herkkupaloja....toivottavasti!!
Myöhemmin näkyi varisnuoriso temmeltävän naapurin puutarhapöydällä, tönkivät kukkaruukkuja. Se oli kyllä todella hykerryttävä näky...osaavatpas nuo luontokappaleet sitten olla hauskoja.
Myöhemmin näkyi varisnuoriso temmeltävän naapurin puutarhapöydällä, tönkivät kukkaruukkuja. Se oli kyllä todella hykerryttävä näky...osaavatpas nuo luontokappaleet sitten olla hauskoja.
.
22.6.2015
21.6.2015
Kesän ensimmäinen ukkonen
19.6.2015
19. kesäkuuta
Sateen jälkeen ilmassa leijuu poppelien, omenankukkien, kielojen ja syreenien tuoksua. Varsinainen parfyymisekoitus. Maassa valkoisia omenankukkien terälehtiä, kuin isoja lumihiutaleita ja ilmassa leijailee verkkaan jostain irroneita höytyviä. Päivällä ilmassa oli ukkosta, pakahduttavan painostava ilma, tyyntä, hiljaista. Ainoastaan satunnaiset lintujen äänet rikkoivat virkistävän ja samalla rauhoittavan hiljaisuuden. Tervapääskyt suhauttelevat, lähiniityllä kuului talitiaispoikasten tirskuntaa ja vanhempien paimentamista, varisvintiöitten käheää raakuntaa, lahdelta kuului pitkästä aikaa kurkien ääniä; ne ovat ihan hukkuneet kovaan tuulen pauhuntaan jota on kestänyt melkein kolmisen viikkoa. Alkukesän heleyttä, samalla jotenkin syksyistä, varsinkin sateen jälkeen. Sieltä se syksy pian saapuukin, ylihuomenna kesäpäiväntasaus ja hupsista vaan, siinä sitä ollaan ja ihmetellään. Ehkä juuri ja juuri ehdin saada siistittyä kaikki kukkapenkit ja hoidettua muutkin asiaankuuluvat hommat loman aikana. Multakasat ovat hieman kutistuneet ja nurmikkokin on ihan sivistyneen korkuinen. Välillä kyllä keksin jotain ihan muuta kuin pitäisi tehdä, mutta toisaalta silloinhan sitä pitää tehdä kun fiilis iskee! Jaksaa taas tehdä niitä tylsempiäkin hommia. Hienoa on, eikä viileyskään nyt niin haittaa, ainoastaan kovat tuulet eivät ole mukavia. Paljon helpompi on pihalla laitella viileässä säässä kuin helteellä, eikä juuri kukat ym. tunnu pahemmin kärsivän. Hyönteiset ovat hieman kankeita, kömpivät esiin urheasti aurinkoisina hetkinä etsimään murkinaa ja mitä nyt puuhailevatkaan. Sitten on näitä ikävämpiä puuhailijoita, kasvilavassa jättikurpitsaa oli jonkinlaiset pikkuriikkiset etanantapaiset limalöllykät nakerrelleet ja lehdissä oli pieniä munia. YÖK. Samat löllykät ovat kiusanneet kasvihuoneessa muutenkin kärsivänoloisia kurkuntaimia. Epäilen suuresti että kuolevat loputkin; kolme jo nuutui kylmästä tai vedosta. Ufokurpitsat sain heittää menemään; uusia siemeniä laitoin itämään, jos onnistaa. Maissit ovat ihme kyllä hengissä ulkona harson alla sammioissaan. Ostin yhden tomaatin ja kesäkurpitsan taimen, kurkuntaimiakin olsin hommannut, vaan en ole löytänyt. Olisi pitänyt vain malttaa muutaman viikon ennenkuin vie taimet kasvihuoneeseen ja lavaan; vaikka lavassa paremmin pärjäävätkin; se on suojaisempi ja lämpöisempi kun on lasiruudut päällä. Mutta toisaalta, voi olla ettei olisi tullut koko kesänä sopivaa aikaa viedä ulos mitään, ehkä kesä jatkuu näin viileänpuoleisena. Ehkä se syksy tuo lämmön?
18.6.2015
Piipahdus metsikköön
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)