juurikaan muita hommia pysty tekemään kuin kastelemaan
ruukkuja ja kasvihuoneessa eläviä.. ja kyllä ne juovatkin! Illat ovat kyllä melko hienoja, öistä puhumattakaan. Mutta sitten on jo niin voivahtanut, että korkeintaan jaksaa haahuilla puutarhassa...mutta nautitaan sitten niistä fiiliksistä mitä tällainen eksoottinen helle tuottaa. Illalla valo on kullanhohtoinen vaaleanpunaisella vivahteella, maa alkaa tuoksahdella hyvin voimakkaasti...nurmikko on ihanan viileä jalkojen alla. Pihakivet säilyttävät lämpönsä pitkälle yöhön. Yö on täynnä mielenkiintoisia äääniä: tuuli liikkuu vapaana, satunnaisia lintujen ääniä: pihan yli lentäviä valkoposkihanhia jotka juttelevat keskenään, pihapöntössä tervapääskytkään eivät malta mennä nukkumaan. Yötaivas ei ole vielä ihan läpitunkemattoman musta vaan himmeän tummansinervä. Jos vain sataisi enemmän, niin puutarha kukoistaisi ihan uskomattomasti.
Meille jotka tepastellaan kahdella jalalla riittäisi kyllä
vähemmänkin lämpöä. Ja taitaa muutkin elävät kaivata vilvoitusta, linnut käyvät juoma-astialla kastelemassa itseään..
pörriäiset ovat nekin vähän voivahtaneen oloisia...ehkä sade sieltä ennenpitkää saapuu virvoittamaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti