9.2.2014
Elämäniloa
On myönteinen piirre ajallemme, että huoneiden somistamisessa pyritään yhä enemmän luonnollisuuteen, ja että ihmiset kokevat mitä kauneimman ja huippuunsa nykyaikaistetun asuntonsa kylmäksi ja tyhjäksi, ellei sitä "lämmittämässä" näy siellä täällä kukkaa, viherkasvia tai jotain luonnosta saatua somistetta. Ihminen yksin ei aina riitä "lämmittämään" huonetta. Kukkien ja kasvien myötä tulevat metsä, niitty, pelto ja puutarha taloon. Mitä kauemmaksi luonto loittonee oveltamme sitä voimakkaampaa lämpöä kasvit säteilevät seiniemme sisäpuolella ja sitä tarkkaavaisemmiksi ja kiitollisemmiksi tulemme itse kasvien elämää ja kaikkia kotiemme vihreyttäjiä kohtaan. Kasvit ovat kärsivällisimpiä ja usein myös kiitollisimpia seuralaisiamme. Kauniina ja hillittyinä ne ilahduttavat silmää ja sydäntä, hiljaisina ja vaatimattomina ne osallistuvat elämäämme tarvitsematta muuta kuin hyvää hoitoa ja huolellisuutta. --- Tämä on ote Joka kodin kukkakirjasta (I. Lindt); varsin mielenkiintoisia ajatuksia. Siinä olisi meille ihmisillekin jotain sopivaa. Elää niinkuin pieni kukkanen joka etsii valoa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti