9.7.2015

9. heinäkuuta

Tämä on ruusujen mieleinen kesä.
Hansaruusut riippuvat raskaina
sateen jälkeen.
Heinäkuu lähtenyt käyntiin ihan vauhdilla. Kiitää kovaa
vauhtia kohti syksyä; varsin syksyistä onkin, sateisina
päivinä erityisesti. Mutta onneksi on satanut. Pahinta olisi kuivuus ja kylmyys. Kantarellit ovat alkaneet tulla esiin!Iiihanaa, pian saa paistinpannullisen herkkuja. Saattaa tulla hyvä sienisyksy.  Harmillista että tänä vuonna ei ilmestynyt kartiohuhtasieniä vanhan omenapuun alle; ehkä ne katosivat kaivausten yhteydessä. Jotenkin muutamien lämpöisten päivien aikana
puutarha on ottanut kunnon loppukirin. Näyttää melkein
siltä kuin jotkut perennat ja ruusupensaat kurkottaisivat taivaankantta melkein hipoen. Etanat olivat  jonkin aikaa vaivana, mm. nakersivat daaliat melkein kokonaan. Tarjoilin niille olutta, mutta eivät menneet siihen ansaan; olivat ilmeisesti täysraittiita etanoita. Kesä on sujunut ruohoa leikaten, rikkaruohoja vahtien, multaa levittäen melkein kyllästymiseen asti. Pihalla alkaa kaljut kohdat kasvaa umpeen hissukseen. Tuskinpa ruohonsiemeniä aion kylvää, eiköhän luonto hoida hommat. Mullanjämistä tein suorakaiteen muotoisen kukkapenkin jonne jo siirtelin perennoja. Sää on ollut siihen hommaan oikein suotuisa, sataa ja on pilvistä, eivät pääse nääntymään paahteessa. Siirrän sinne lähinnä valkoisia kukkia ja vihreitä perennoja, sekä sitten syksyllä mustien ja valkoisten tulpppaanien sipuleita, ehkä keskelle joitain oikein korkeita perennoja. Nuo muut meikäläisen kukkapenkit on niin totaalisen villiintyneitä ettei niitä oikein saa enää taltutettua, aion niistä siirrellä tähän parempaan (köhöm...) penkkiin ja yritän saada sen pysymään ihan sivistyneen näköisenä. Saahan sitä yrittää. Eräs idea olisi tehdä kukkapenkki ainoastaan keltaisille ja oransseille kukille, voisi olla hauskan näköinen. Toinen n. 5: kuution keko odottaa toisella puolen pihaa, mutta sitä alan työstää vasta syksyllä, teen joitain kukkapenkkivirityksiä ym. Vien ehkä kompostoriinkin vauhdittamaan sen toimia. Neiti Bambi Karkujalka käväisi tänään aamusella tutkailemassa uuden kukkapenkin antimia...nam, nam..Kun sitä hieman moitiskelin se vain teini-ikäisten tapaan kohautteli olkiaan ja tepasteli poispäin. Eihän sille vihainen voi olla kun se on niin söötti.Sen vierailut aina saa hyvälle mielelle ja pelastaa surkeankin päivän. Ja jokainen kerta voi olla viimeinen kun se vierailee. Tämä maailma kun ei ole erityisen bambiystävällinen. Mutta ainakin se on saanut nauttia täysin siemauksin keväästä ja kesästä vapaana. Vielä hienompaa olisi jos se löytäisi itselleen lauman johon kuulua.  Olen muutamaan kertaan jo kirjoittanut tämän päivityksen, yhteys pätkii ja Blogger temppuilee, onko syynä ukonilma vai onko vain vika ihan omassa päässäni..kuvat ja teksti menee välillä ihan minne sattuu. Veikkaan kyllä viimeistä vaihtoehtoa. Moniteholasitkin olisi jo ihan paikallaan. Onneksi ei sentään värisokeus ole iskenyt....


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti